Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
114
oli suuri vaikutus. Ne heistä, jotka pitemmän ajan seurasivat
hänen opetustaan, saivat herätteitä, jotka käänteentekevästi
vaikuttivat heidän elämänkäsitykseensä. Kansallisille
riennoille hän siten kasvatti vankkaa kantajoukkoa.
Vapaampi aika sai .Snellmanin ryhtymään
sanomalehti-miestoimeenkin. Hän otti uudelleen huostaansa
Litteratur-bladin. Siinä hän julkaisi kirjoituksia, joissa hän selvitteli
niitä tehtäviä, jotka johtuivat hallitsijan v. 1856 senaatissa
esittämästä uudistusohjelmasta. Selvänäköisesti hän kykeni
viitoittamaan tien vastaiselle sekä henkiselle että
taloudelliselle elämällemme. Niinpä hänen artikkelinsa rautateistä ja
kansakoululaitoksesta sisälsivät näkökohtia, jotka
ratkaisevasti vaikuttivat kulkulaitostemme ja kansansivistyksemme
kehitykseen ja jotka myöhempikin aika on tunnustanut
oikeiksi.
Valtiollisesta asemastamme hän julkaisi kirjoituksia,
jotka saivat sekä tunnustusta että moitteita osakseen.
Ruotsissa tunnettiin yhä katkeruutta Suomen
menettämisen johdosta. Krimin sodan aikana se tuli näkyviin siten,
että sikäläiset sotapolitiikan kannattajat kuvasivat
täkäläisiä oloja mitä kurjimmiksi ja koettivat todistaa, ettei ollut
parannuksen toivoakaan, niin kauan kuin Suomi oli siinä
poliittisessa asemassa, mihin se joutui v. 1809. Ainoastaan
uudelleen yhdistettynä Ruotsiin, niin väitettiin, Suomella oli
odotettavissa parempi tulevaisuus. Kansallisten rientojemme
ajajia moitittiin siitä, että he muka heikensivät niitä henkisiä
siteitä, jotka yhdistivät Suomen Ruotsiin ja siten muka
vaikeuttivat maamme palauttamista entisen emämaan
yhteyteen.
Pariisin rauhaa seuranneina vuosina esiintyi tuo sotien
jälkeen niin tavallinen ilmiö: uskottiin, että pian alkaa uusi
sota, jolloin saavutetaan se, mikä edellisellä kerralla jäi
saavuttamatta. Qvanten lietsoi Ruotsissa edelleenkin sitä
mielialaa, että Suomi Venäjän yhteydessä »nopein askelin kulkee
perikatoansa kohti» ja että kaikki puhe vapaamman ajan
koitosta maassamme oli turhaa kuvittelua. Hän rupesi
kokoilemaan niitä kirjoituksia, joita Suomen oloista oli
julkaistu Ruotsin lehdissä, sekä hankkimaan tietoja hallinnon
väärinkäytöksistä maassamme. Niitä hän vv. 1857—61
julkaisi vihkosina nimellä »Suomen oloja». Kun hän siinä esitti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
