Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
119
J. V. Snellmankin kynään. Litteraturbladissa hän kirjoitti:
»Vivahtaa mielettömyyteen, kun vaaditaan, että Jyväskylän
opisto tulisi kokonaan suomalaiseksi . Suomalainen on se
opetus, joka tekee mahdolliseksi ruotsia puhuvalle pukea
peritty tietonsa suomenkieliseen pukuun ja suomea puhuvalle
tulla tästä perinnöstä osalliseksi.» Snellmanin käsityksen
mukaan suomenkielinen sivistynyt luokka maahamme oli
luotava siten, että ruotsinkielinen sivistyneistö oppi
suomenkielen. Vain hitaasti ja vähitellen siihen oli hankittava uusia
voimia suomenkielisestä kansasta. »Talonpoikaislapset»,
jatkaa hän mainittua kirjoitustaan, »eivät ole ne, jotka ovat
edustaneet ja edustavat korkeampaa sivistystä Euroopan
sivistyneimmissä maissa. Sivistyksen siemen kehittyy
vähitellen sukupolvissa. Ruotsi on ehkä se maa, jossa
lukuisim-min mainioita miehiä on lähtenyt talonpojan tuvasta. Mutta
sielläkin prosentti on vähäinen. Myönnämme tietysti
välttämättömäksi, että kaikille on avattava pääsy korkeampaan
opetukseen. Suvuissa on rappeutumista ja kohoamista.
Uusia sukuja vasta hankittuine sivistyksineen täytyy astua
vanhojen sijaan. Mutta asiain pakko tekee tämän siirron
hitaaksi. Tavallisesti se käy vähitellen siirtymällä
maanviljelyksestä teollisuuteen ja siitä toisessa sukupolvessa
suorastaan toimintaan yleisten etujen hyväksi.»
Kun Jyväskylän kouluun tuli ruotsinkielisiä oppilaita
vähän ja kun kaksikielinen opetus tuotti vaikeuksia,
muutettiin sanottu koulu v. 1862 kokonaan suomenkieliseksi.
Snellman kirjoitti sen johdosta, että koko koulu oli muuttunut
»naurun asiaksi».
Olisiko ruotsinkielinen sivistyneistö suomenkielisen
kouluopetuksen vaikutuksessa, kuten Snellman edellytti, yleensä
liittynyt suomenkieliseen kansaan ja muuttunut
suomenmieliseksi, on asia, johon tuskin koskaan voinee antaa pätevää
vastausta. Myöhemmän ajan kokemus pikemmin puhuu
tätä edellytystä vastaan kuin sen puolesta. Suomenkielen
taito ei ole aina synnyttänyt suomalaista mieltä eikä täyttä
myötätuntoa suomenkielistä kansaa kohtaan yhtä vähän
kuin Snellmania ja monta muuta ruotsinkielinen
koulusivistys on estänyt olemasta suomenmielisiä.
Koulukysymyksestä käytiin vielä monta kiivasta
taistelua. Minkä ratkaisun se sai, tulee seuraavassa näkyviin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
