Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika - Aleksis Kivi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
130
väestö saatiin vähitellen vapautetuksi venäläisajari
pahimmasta painajaisesta. Viipurin läänissäkin olot saattoivat
kehittyä parempaa tulevaisuutta kohti. Eräs
valtiopäivä-historiamme kauneimpia lehtiä oli kirjoitettu.
Jo edellisillä valtiopäivillä oli esillä kysymys Suomen
Pankin siirtämisestä säätyjen haltuun. Silloin hallitus ja
valtiopäivät eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen. V:n 1867
valtiopäivillä tämäkin asia saatiin suotuisaan tulokseen.
Aleksis Kivi.
A 1 e.k sis Kiven kirjallinen tuotanto kuuluu siihen
valtiolliseen kevätaikaan, jonka perustuslaillisen elämän
herääminen maassamme synnytti. Kirjailija ei itse millään
tavoin ollut mukana julkisessa elämässä, eikä hänen
taiteen-sakaan juuri ollenkaan vaikuttanut silloisiin
sivistysrientoi-himme. Vasta vuosikymmenien kuluttua hänen teoksensa
ovat päässeet ansaitsemaansa arvoon. Mutta ajallisesti ne
kuuluvat 1860-lukuun ja sietävät sen yhteydessä tulla
manituiksi.
Kivi oli köyhän kyläräätälin poika Nurmijärveltä (synt.
1834, kuoli. 1872). Ylioppilastutkinto oli hänen korkein
opillinen saavutuksensa.
Kiven eniten tunnetut teokset ovat romaani »Seitsemän
veljestä» ja näytelmät »Nummisuutarit», »Kihlaus» sekä »Lea».
Hänen nerokkuutensa ilmeni maalaisväestön kuvaajana.
Mitä tarkemmin kansamme oloja viime vuosisadan
alkupuolella ja sen keskivaiheissa on opittu tuntemaan, sitä
enemmän on tultu havaitsemaan, että Kiven
kansankuvaukset yksityiskohtiaan myöten ovat tosiolojen mukaisia, joskin
täydellä runoilijan vapaudella piirrettyjä. Siten hänen
»Seitsemän veljestään» on muodostunut luotettavaksi
historialliseksi todistuskappaleeksi silloisen maalaisväestön
elämästä ja oloista. »Veljesten» nuoruudenaikainen kammo
kaikkia sivistyksen ja yhteiskunnallisen järjestyksen
edustajia kohtaan on selvää heijastusta siitä herravihasta,
mikä Kiven nuoruudessa keskeisimpänä kuului
talonpoikais-väestön tunne-elämään seurauksena vieraskielisen ja
vieras-mielisen sivistyneistön yliolkaisesta suhtautumisesta kansaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
