Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika - Uusi taantumuskausi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
134
Julius Krohnilla (synt. 1835, kuoli. 1888) oli tärkeä
merkitys kansallisen asian ajajana, tiedemiehenä ja
suomenkielisenä kaunokirjailijana. Hän oli saksalaista sukua ja
saksa oli hänen alkuperäinen äidinkielensä, mutta jo aikaisin
hän omaksui suomenkielen ja suomalaisen
kansallisuus-harrastuksen niin läheisesti ja välittömästi kuin vain
aniharvat maassamme. Tultuaan v. 1862 yliopiston dosentiksi,
sitten lehtoriksi ja v. 1885 ylimääräiseksi professoriksi hän
harvinaisella antaumuksella edusti suomenkielen ja
kirjallisuuden tutkimusta Ahlqvistin ohella. Hän on perustanut
suomalaisen kansanrunouden tutkimuksen ja saavuttanut
sillä alalla tuloksia, joiden merkitys on ulottunut maamme
rajain ulkopuolellekin.
Kirjailijana Krohn käytti nimeä Suonio. Hänen
ensimmäiset kaunokirjalliset tuotteensa »Runoelmia» ja »Kuun
tarinoita» ilmestyivät jo 1860-luvulla. V. 1882 ne julkaistiin
yhteen koottuina nimellä »Suonion kootut Runoelmat ja
Kertoelmat». Hänen kaunokirjallinen tuotantonsa on sukua
Topeliuksen lämminhenkisille ja harrasmielisille runoille ja
kertomuksille. Hänen ylevä isänmaanvirtensä on hänen
isänmaallisen mielensä hartain ilmaus.
Uusi taantumuskausi.
Lyhyt on pohjolan kesä — tätä luonnonilmiötä on useasti
käytetty vertauskuvana valtiollisessa elämässämmekin, jossa
onnen ja myötäkäymisen päivät venäläisenä aikana niin pian
vierivät ohi.
1860-luvun alku oli maassamme suurien toiveiden ja
odotusten aikaa. Mutta jo sama vuosikymmen päättyi
raskaisiin valtiollisiin huoliin, sisäiseen hajanaisuuteen ja
neuvottomuuteen — lyhyesti sanottuna takatalveen, ei niin
ankaraan kuin pari vuosikymmentä aikaisemmin, mutta kuitenkin
sen tapaiseen.
Mieliala maatamme kohtaan valtiollisissa yläilmoissa oli
muuttunut. Venäjällä oli taantumus päässyt vallalle ja se
vaikutti meilläkin.
Keisarikunnassakin Aleksanteri II:n hallitusajan alku
merkitsi suurenmoista edistyksen aikaa. Maaorjuus lakkau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
