Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
152
osoittavat, että hänellä oli tietoja historiastakin. Tällaiset
samoin kuin yleensä talonpojilla jo tähän aikaan tavattavat
melko laajat tiedot eri aloilta ovat ilmeisesti lähtöisin Beckerin
Viikkosanomista ja Lönnrotin Mehiläisestä.
Maaningalla v. 1827 kuolleesta runoniekasta Paavo
Tuovisesta tiedetään nimenomaan, että hän oli
Viikko-sanomain ahkera lukija. Hän on kirjoittanut ytimekkäät
runot »Suomen kielen sorrosta» ja »Suomen kielen kasvannosta».
Sitten myöhemmin talonpojat kirjoittivat paljon runoja
suomenkielestä ja sen sorrosta, sivistyneistön
välinpitämättömyydestä kansaa kohtaan, Lönnrotista ja hänen
suuriarvoi-sesta työstään y. m., mutta silloin jo voi heidän ajatuksiaan
pitää heijastuksena sivistyneistön piireissä liikkuvista
virtauksista.
Niihin kansanvalistusrientoihin, joihin sivistyneistö ryhtyi
kansallisen heräämisen aikoina, ottivat eräät talonpojatkin
innokkaasti osaa. Hämeenkyrössä talollinen Adam
Sassiin v. 1847 lahjoitti 2 000 ruplaa koulun
perustamista varten kansan lapsille. Koulu, jota sittemmin ruvettiin
perustajansa mukaan nimittämään Sasslinin kouluksi, toimi
useita vuosikymmeniä. Parikkalassa kerrotaan vähän
myöhemmin talonpoikien perustaneen lapsilleen koulun, jossa
opetettiin luvunlaskua, algebrata, trigonometriaa ja Suomen
historiaa. Kuten edellä on mainittu, perustettiin useille
seuduille lainakirjastoja. Näissäkin hankkeissa oli mukana
talonpoikia.
1840-luvulla syntyi talonpoikien aloitteesta maaseudulle
(Jämsään, Lammille, Janakkalaan, Maaningalle y. m.) joukko
raittiusseuroja, joiden tarkoituksena oli taistella silloin niin
yleisesti rehoittavaa juoppoutta vastaan. Aihe niiden
perustamiseen oli saatu Renqvistin ja Lönnrotin kirjoituksista.
»Kevät ja takatalvi»-romaanissaan Aho kertoo
aikaisemmin mainitun valistusrientoja edustavan
talonpojan*opetel-leen kirjoittamaan siten, että »hän piirteli ensin hiekkaan
ja lumeen painokirjaimia, kun ei ollut kirjoituskirjaimia, ja
että hän sitten selvitteli itselleen kirjoituskirjaimet jostakin
ruotsinkielisestä protokollasta, tehden niistä itselleen
kaava-kirjan. Kynän hän sai omasta ampumastaan hanhesta, jota
oli kesäisen yön väijynyt erämaan lammen rannalla
mahallaan maaten märässä suossa. Muste oli mustikoista puris-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
