Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
156
paljon asiaan. Suomenkielistä kirjallisuutta oli vähän, ja
sekin oli sekä sisällykseltään että hengeltään kansalle yleensä
hyvin vierasta. Niinpä usein ja syystä valitettiin, että
suomenkieliset lehdet vähästä alastaan liian paljon uhrasivat
toisarvoisille ulkomaanuutisille ja unohtivat kotimaan asiat.
Ruotsinkielisellä rannikkoväestöllä oli käytettävänään
rikkaampi kirjallisuus ja kehittyneempi sanomalehdistö
kuin maamme suomenkielisellä kansanosalla, mutta
ensinmainitun yleinen sivistystaso ei näytä olleen sen korkeampi
kuin viimeksimainitunkaan. Ainakaan varhaisimmilta
valtiopäivillä ruotsinkieliset talonpojat eivät edustaneet sen
suurempaa julkisten asiain tuntemusta kuin heidän
suomenkieliset säätyveljensä. Ruotsinkielisten sanomalehtien ja
kirjallisuuden levikki oli pieni, mikä osoittaa, että
ruotsinkielisenkin väestön lukuhalu oli vähäinen.
Suuren yleisön alhainen sivistystila ei siis näytä
aiheutuneen yksistään omakielisen kirjallisuuden puutteesta, vaan
monista muista helposti havaittavista syistä. Kansanopetus
oli vielä samalla alhaisella tasolla kuin vuosisadan alussa.
Elinkeinoelämä ei ollut vielä laajentunut yli koko maan ulottuvaksi
järjestelmälliseksi taloudeksi eikä vaikuttanut näköalaan
avartavasti. Ei ollut sellaista julkista elämää
kokouksi-neen, johtokuntineen ja muine luottamustoimineen, joka
myöhempinä aikoina monelle kansanmiehelle ja -naiselle on
ollut kansalaiskokemuksen jäätiedon kartuttajana. Seuroja
ja yhdistyksiä, joilla meidän päiviemme kansansivistystyössä
on niin suuri merkitys, ei ollut kuin nimeksi.
Vapaamman valtiollisen ajan alkaminen vaikutti
rikas-tuttavasti julkiseen elämäämme. Sanomalehtien lukumäärä
kasvoi ja niiden sisällys tuli rikkaammaksi ja
monipuolisemmaksi. V. 1852 laskettiin kaikkien suomenkielisten
sanomalehtien yhteenlasketun tilaajamäärän olleen 2 847 ja
ruotsinkielisten lehtien tilaajamäärän yhteensä 5 425 kappaletta.
Pari vuosikymmentä myöhemmin oli suomenkielisten lehtien
levikki kasvanut ainakin kymmenkertaiseksi; myöskin
ruotsinkielisten lehtien levikki oli paljon lisääntynyt. Kansan
lukuhalu oli siis ilmeisesti paljon kasvanut.
Maanviljelysseuroja perustettiin maahamme jo viime
vuosisadan alkupuolella. 1850-luvulla niiden toimintaa
koetettiin vilkastuttaa ja hankkia niihin uusia jäseniä. Tulos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
