Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika - Aleksanteri II:n hallituksen loppu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
168
parannuksia. Sitä aikakautta on sanottu kartanomeijerien
ajaksi, koska herraskartanot silloin tulivat johtavaan
asemaan. Talonpoikaisvoin vienti taantui ja sen täytyi tyytyä
pääasiallisesti kotimaisiin markkinoihin.
Näissä oloissa tapahtui jyrkkä käänne 1880-luvulla.
Tanskan ja Ruotsin esimerkin mukaan alettiin perustaa
kylämeijereitä, joista sitten osuusmeijerit ovat kehittyneet;
siten keskikokoiset ja pikkuviljelijät jälleen saattoivat ryhtyä
harjoittamaan voin valmistusta ulkomaista vientiä varten.
Aleksanteri II:n hallituksen loppu.
Samaan aikaan kuin Suomen säädyt vv:n 1877—78
valtiopäivillä käsittelivät asevelvollisuusasiaa, Venäjä kävi sotaa
Balkanilla. Sodan alussa keväällä 1877 oli venäläisillä hyvä
menestys. Mutta syyskesällä tapahtui käänne. Ankarin
ponnistuksin saatiin kuitenkin sotaonni kääntymään. Venäjän
sotajoukot etenivät voittoisasti aina Marmarameren
rannikolle saakka. Balkanin sotaretkeen otti Suomen
kaartikin osaa.
Rauha Venäjän ja Turkin välillä solmittiin San Stefanossa
maaliskuussa 1878. Englanti, Itävalta-Unkari, Saksa y. m.
länsivallat pitivät sen -määräyksiä liian edullisina Venäjälle
vaatien rauhanehtojen lopullisen tarkastamisen
alistettavaksi yleiseurooppalaiseen kongressiin, joka kokoontui
Berliinissä kesällä 1878. Siellä Venäjän oli pakko tinkiä paljon
siitä, mitä se oli sodallaan saavuttanut.
Venäjällä Berliinin kongressissa kärsityt tappiot
synnyttivät laajoissa piireissä katkeraa vihaa Länsi-Eurooppaa
kohtaan, joka valtakunnalta oli ryöstänyt sen voittojen
hedelmät. Kiihkokansallinen mieli ja yltiövenäläisyys pääsi vallalle
synnyttäen monenlaisia suunnitteluja kaikkien slaavilaisten
kansain yhdistämisestä yhdeksi suureksi suurvenäläisten
johtovallan alaiseksi valtakunnaksi. Täten syntyi n. s.
pansla-vistinen harrastus, jonka kannattajat puhuivat lahoavasta
Länsi-Euroopasta vaatien Venäjää karttamaan sen
turmiollisia laitoksia. Rajamaiden lähempi liittäminen
valtakuntaan tuli panslavistien mieliharrastukseksi, jota pyrkimystä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
