Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
182
Aloittelevalle kaunokirjallisuuden lukijalle Päivärinnan
teokset yhäkin ovat melkeinpä parasta, mitä voi
suositella.
Uusien yhteiskunnallisten aatteiden ensimmäisenä ja
rohkeimpana esitaistelijana suomalaisessa kirjallisuudessa
esiintyi Minna Canth (synt. 1844, kuoli. 1897). Etupäässä
ulkomaisten kirjailijain vaikutuksesta hän oppi näkemään
yhteiskunnallisia epäkohtia, etenkin naisen ja työväen
sorrettua asemaa, ja hän julkaisi sarjan näytelmiä ja novelleja, joissa
hän paljastaa epäkohtia kaikkien nähtäväksi. (»Työmiehen
vaimo», »Köyhää kansaa» y. m.) Lopummalla ikää hänen
mielensä vähitellen talttuu ja katseensa syvenee. Tältä
kaudelta ovat näytelmät »Papin perhe», »Sylvi» ja »Anna
Liisa», joissa aihe on hallittu luontevasti ja henkilökuvaus
suoritettu johdonmukaisesti. Se ajatuksen selvyys,
aktiivisuus ja tarmo, mikä ilmenee Minna Canthin
tuotannossa, sekä se hellittämätön eteenpäinpyrkimys, jota hänen
kehityksensä kulku osoittaa, kohottavat hänet
pohjoismaiden silloisten naiskirjailijain joukossa
huomattavim-malle sijalle. Suomalaisena näytelmäkirjailijana hän on
merkittävimpiä.
Uuden suunnan kirjailijoista saavutti huomattavimman
aseman Juhani Aho (synt. 1861, kuoli. 1921).
Ylioppilaaksi tultuaan hän jatkoi jonkin aikaa opintojaan, mutta
antautui pian yksinomaan kirjallisuuden palvelukseen.
Ansiokkain hänen varhaisimmista tuotteistaan on »Rautatie» (1884).
»Se on herkullista pienoistaidetta, avosilmin ja hymyillen
nähty unelma maalaisesta onnenkeitaasta, salomökistä, jossa
ihmiset eivät rasita itseänsä ajatuksilla eivätkä turhalla
touhulla, vaan elelevät ja oleilevat tyytyväisinä päivästä
päivään liikkuen pienissä askareissaan, kunnes matka
rautatietä katsomaan järkyttää heidät pois totutusta
tasapainostaan», lausuu tästä teoksesta sattuvasti V. Tarkiainen. —
Seuraavina vuosina Aho julkaisi romaanit »Papin tytär» ja
»Papin rouva», jotka ihastuttavat mestarillisella
kielenkäytöllään ja hienoilla luonnon- ja ihmiskuvauksillaan.
Laaja historiallinen romaani »Panu» kuvailee elämää ja oloja
sekä pakanuuden ja kristinuskon loppukamppailua
1600-luvulla Savon ja Karjalan rajaseuduilla. Monena
kokoelmana ilmestyneet »Lastut» saivat paljon ihailijoita, toiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
