Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika - Maamme oikeudet uhattuina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Oikeustaistelun aika
Maamme oikeudet uhattuina.
Edellä on kerrottu, että Katkov jo 1860-luvulla aloitti
maamme valtiollisia oikeuksia vastaan raivokkaat
hyökkäykset. Ne jatkuivat sitten myöhempinäkin aikoina.
1870-luvun alkupuolella ne harvenivat, mutta kiihtyivät kohta
uudelleen.
Suomessa nämä ijmiöt herättivät ajoittain vakavaa
huolestumista, kuten esim. säätyjen edustajien kokemukset
kruunajaisjuhlallisuuksista v. 1883 osoittavat. Mutta sitä
hälvensi kuitenkin paljon keisari-suuriruhtinaan puolesta
osoitettu suopeus maatamme kohtaan. Meillä ei kyllin
elävästi tajuttu Snellmanin aikoinaan lausumaa ajatusta, ettei
itsevaltiainkaan hallitsija ajan mittaan voi olla
piittaamatta ympäristönsä ja kansansa mielialasta. Aleksanteri
III:n hallitusajan lopulla se saatiin ensi kerran raskaasti
kokea.
Niitä hyökkäyksiä, joita Katkov oli tehnyt
sanomalehti-miehenä, ryhtyi näihin aikoihin tieteellisyyden varjolla
tukemaan hovimestari Ksesar Ordin. V. 1887 hän käänsi
venäjäksi Leo Meehelinin ranskaksi julkaiseman teoksen »Suomen
Suuriruhtinaskunnan valtio-oikeuden pääperusteet». Siinä
hän ei rajoittanut tehtäväänsä yksin kääntäjän työhön, vaan
liitti tekstin alle huomautuksia, joilla hän koetti osoittaa,
että Suomi oli vain tavallinen venäläinen maakunta, jossa
kaikki, kuten muuallakin valtakunnassa, riippui keisarin
itsevaltiaasta tahdosta. Kysymyksestä, joka täten
herätettiin, syntyi laaja väittely, jossa Suomen oikeutta
historialliselta kannalta erittäin etevästi puolusti professori J. R.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
