Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika - Hallitsijanvaihdos - Sisäistä rakennustyötä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
193
Hallitsijanvaihdos.
Aleksanteri III kuoli v. 1894. Valtaistuimelle nousi hänen
poikansa Nikolai II. Kun tieto tästä saapui maahamme,
odotettiin levottomina, oliko uusi hallitsija edeltäjiensä
tapaan antava hallitsijavakuutuksensa ja vahvistava Suomen
perustuslait. Epätietoisuus ei kestänyt kauan. Nikolai II
antoi hallitsijavakuutuksensa tavallisessa järjestyksessä.
Hallitsijanvaihdoksen kahden puolen maassamme
vallinneita mielialoja Nuori Suomi-albumissa esitettiin seuraavin
vertauskuvallisin sanoin: »Myrsky riehui, pilvet kiitivät.
Kaikki peittyi vähitellen pimeyteen. Mutta riemun hälinä
kasvoi avaruudessa. Myrsky lakkasi. Idässä koitti uusi päivä.
Nouseva aurinko [uusi hallitsija] kohosi puhtaana ja
säteilevänä, luoden kaikkialle uudesta heräävän toivon lämpöä
Tuhannet äänet kaikuivat, laulaen nousevan kiitosta.»
Miten »nouseva aurinko» pian peittyi pilviin ja julmasti
petti kaikki kansamme toiveet, se saatiin myöhemmin kokea.
Uuden keisarin ensimmäisinä hallitusvuosina ei mikään
viitannut siihen, että sortotoimenpiteitä Venäjältä käsin olisi
ollut odotettavissa. Kansamme mieliala oli hyvin
rauhallinen. Valtakunnanneuvostossa kyllä otettiin esille edellisen
hallitsijan aikana laadittu suunnitelma Suomen oikeuksien
hävittämiseksi, mutta keisarin käskystä se jätettiin sikseen.
Omat sisäisetkin erimielisyydet tasaantuivat. Tosin
kielikysymys v:n 1897 valtiopäivillä aiheutti kiivaita väittelyjä,
mutta se ei enää synnyttänyt yhtä suurta katkeruutta kuin
aikaisemmin. Tuntui siltä kuin kansamme vaistomaisesti
olisi tahtonut koota itselleen voimia niitä kovia
koettelemuksia varten, jotka sillä oli edessään.
Sisäistä rakennustyötä.
Kansakoululaitos, jolle, kuten edellä on kerrottu, laski
perustan v. 1866 annettu kansakouluasetus, oli
kehittynyt huomattavaksi tekijäksi kansamme
yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja sivistyselämässä. Valtiopäivillä
oli monesti esillä kysymys kansakoulupakon säätämisestä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
