Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika - Sisäistä uudistustyötä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
207
selle liikkeellä semmoisen vauhdin, että sille tuskin missään
maailman maassa vielä oli nähty vertaa. V. 1903 laskettiin
työväenyhdistysten jäsenmäärän nousevan 8 000:een. V. 1906
sen ilmoitetaan nousevan jo yli 70 000. Siis kolmessa vuodessa
puolue ennätti kasvaa lähes kymmenkertaisesti.
Sisäistä uudistustyötä.
Ei milloinkaan muulloin ole maassamme nähty niin suurta
isänmaallis-kansanvaltaista innostusta kuin helmikuun
julistuskirjaa seuranneina ensimmäisinä sortovuosina.
Tahdottiin valloittaa menetetty Suomi takaisin omassa maassa,
tahdottiin herättää koko kansa pohjakerroksiaan myöten
kansallisuutensa ja vapautensa puolustamiseen. Sitä varten
ryhdyttiin suurisuuntaiseen kansanvalistustyöhön. Julkaistiin
paljon kansantajuisia pikkukirjasia, joissa selitettiin
isänmaan elinkysymyksiä. Jokaiseen kylään koetettiin saada
syntymään iltakoulu eli »kotikoulu», joissa opetettiin nuoria
ja vanhoja. Opettajina toimivat kansakoulunopettajat,
ylioppilaat y. m. Nämä »kotikoulut» ovat nykyisten
opintokerhojen edelläkävijöitä. Kohta helmikuun julistuskirjan
ilmestymisen jälkeen Helsingissä päätettiin perustaa suuri
isänmaallinen seura, jonka tarkoituksena oli toimia kansan
kasvattamiseksi perustuslaillisten oikeuksiemme tuntemiseen.
Senaattori L. IVJeehelin ja valtioneuvos Th. Rein olivat
hankkeen johdossa. Raha-avustuksia suunnitellulle yhdistykselle
kertyi runsaasti. Mutta Bobrikov esti sen perustamisen.
Samaan aikaan naisten taholla puuhattiin yhdistystä, jolle
hankittiin ja saatiinkin lupa, ja jonka tarkoituksena oli toimia
valistuksen hyväksi kansannaisten keskuudessa levittämällä
kirjasia ja pitämällä kokouksissa esitelmiä taloudellisista
asioista ja kotitalouden parantamisesta. Siten sai alkunsa
Martta-yhdistys. Kertyneet varat, 100,000 markkaa,
luovutettiin sen haltuun.
Kansan laajojen kerrosten .taloudelliselle elämälle oli
tärkeä merkitys osuustoimintaliikkeen alkuun panemisella.
Jo 1860-luvulla eräät huomattavat sivistyneistön
johtomiehet suunnittelivat osuuskaupan perustamista, mutta
hanketta ei saatu toteutetuksi. Yrjö-Koskinen
edellämainitussa kirjoituksessaan työväenkysymyksestä suositteli osuus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
