Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
211
virkatointen laillisuutta sekä
turvaisivat kansalaisille sanan-,
ko-koontumis- ja yhdistymisvapauden.
Ennakkosensuuri oli lakkautettava
ja ehdotus oli tehtävä
painovapauslaiksi. Väliaikaiset valtiopäivät
kutsuttiin koolle.
Sortoaika oli toistaiseksi
päättynyt. Kansamme heräsi
ikäänkuin nukkuva pahasta
painajaisesta. Miten synkkä ja lohduton
onkaan kuva julkisesta
elämästämme päättyneinä kovan
onnettomuuden vuosina! Yhtäällä
lain-alaisen yhteiskuntajärjestyksen ja
vuosisataisten sivistysarvojen
häikäilemätön hävittäminen, toisaalla katkera veljesriita.
Kun arkkipiispa G. Johansson syksyllä 1904 eräässä
puheessaan uudelle kenraalikuvernöörille lausui, että »Jumala yksin
tietää, mitä näinä vuosina olemme kokeneet», ei se ollut turhaa
korupuhetta, vaan tuskan huokaus, jossa ilmeni niiden
kärsimysten pohjattomuus, jotka vuorenraskaina olivat
ahdistaneet jokaista valveutunutta kansalaista.
Kuten Aleksanteri II:n valtaistuimelle nousua seurasi
suurlakkoakin suurten toiveiden ja uudistussuunnitelmain aika.
Mikä ennen oli jäänyt korjaamatta, se tahdottiin nyt korjata
perin juurin, jotta kansa saataisiin yksimieliseen työhön
tulevaisuutensa turvaamiseksi. Yleinen valtiollinen ja
kunnallinen äänioikeus, maan hankkiminen tilattomille,
torpparien aseman parantaminen, työväen suojelu, kieltolaki y. m.
olivat niitä suuria uudistuksia, jotk^ ensi tilassa tahdottiin
toteuttaa.
Myöhemmin on usein pilkallisesti puhuttu suurlakkoa jan
suurista uudistussuunnitelmista. Kieltämättä mentiin moniin
liiallisuuksiin; maassamme ei ollut vielä totuttu tyynesti ja
asiallisesti käsittelemään uudenaikaisen yhteiskunnan
elinkysymyksiä. Mutta sellaisia suuria murroskausia kuin
suurlakon aika on ollut kaikkien kansojen elämässä. Mitenkä
olisi Suomi voinut ne välttää!
Vanhojen suomenmielisten johtama hallitus, jota oli moi-
N. Gerard.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
