Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wahingolliset eläimet ja metsästyslakimme turvattomat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
mc on se maiseman nätywimpiä.
Ilman marista olisi ilma u°
seilla seuduin tyhjä tamallista suuremmista linnuieta. lärmien rannat monin paikoin sekä jäät kemäisin ja talwisin saamat eloa maristen kautta. Sen mahemmän miellyttäMa ääni
maituttaa kuitenkin elähyttämästi, ainakin yhtä paljon kuin sade, tuuli ja
aallonloiste, — WariZonpoistettawa wahintoelainten
joukosta.
Käykäämme nyt kästksi metsästyslain toiseen eläinryhmään, metsästäjän n. k, ,’wahmVoelöimiin", joita ihminen jaa tappaa, Pyydystää ja pitää hymänään, missä ja milloin hän
maan niitä tapaa. Nämä eläimet omat toisin sanoin sellaisia, jotfa yhteiskunta metsaZtyslain kautta on jättänyt peto ihmisten käsiin, ja sen kautta tuominnut Henkipatoiksi «massa
isänmaassaan.
Aluksi Pieni huomautus. Metsästäjät tahtomat tawallilsesti olla eläintenysiäimiä oleminaan, ainakin kun on
kyiymys ruuäkstkelPllalmastll riistasta
ja bamällisesti myöskin pikkulinnuis»
ta. Kuitenkin luulisi, ettei «läintenystcwä, Marsinkaan kun hän on mvtsäsläja, koskaan ampuisi itse lintua
ulkona luonnossa tai sallisi kenenkään
muun tehdä siiä sinä aikana, jolloin
linnut pesimät. Sillä metsästäjä tietää ’kyllä sen kauhun, jota eläinmaailma tuntee kuullessaan laukauksen met°
säMä. Metsästäjän tulee siis myöskin
tietää, että jos hän sinä aikana wuodesta tahtoo uutterasti amPua wa°
hinkoeNimiään, linnunpoikueet jäämät
Pieniksi. Sellaisissa tilaisuuksissa on
siis, ei ~punain>en sissi", waan walkoinew ’metsästäjä ollut ~wahinkoeläin"
Motsäsltäjän erityiset wahintoeläi»
ne, joita metsälstysyhdistysten jäsenet saamat ja oifeastaan tulee
tappeta hyödykseen, ja huwikseen, owat
mriJjäsiiij&lam mutaan seuraamat:
Mäinti)n a a t a, Hiller i,
tuhkuri eli wc sik k V, h ;t) Ije, hiiriäis p ö l l ö, tunt u°
rip- ö I lö, to arp us h auk ka,
muuttohaukka, tunturihau ’k a, pouta hauk f a, puna j a l k ahau f k a, tor n i-
’£) a u kk a, me h i läi s h auk k a,
hiirih a n k k a, pieta nahamk k a, kala i’ a asti, sin ihanf t a, fuiPp&p t) r s t ö i°
nen r a iskä, t un tu r iräiZf ai, kuikka, kaafkuri, s i I ¥»
k i ku i kk a, harmaak v r T k uuik f u, mn § t a kurk ku- v i f -
ku, etelän u i k k v, mi er i°
met s o, hara i k a, närhi ja
kuu s a n a. pfiteeniä 30 Taida
ja kuitenkin on ’luettelosta jältettt) pots
kaikki tähän tuuluwat maalsa löylymät satunnaiset lajit.
Näiden lajien arwostelewa tutkimus antaa seuraawan tuloksen:
Ma n 11) m«ä t a on toerenS)t=
moinen ja metsien ruuckkstkelPaawalle
riistalle wahingollinen däm. On eh«
’fä arnwVain turkiseläimemme. Sen
turkki on kelwoton fejäfffä. Eläin käy
tawoft wuddelta Yhä harwinllisemmaksi.
Maamichelle Mä, ei ote mitään merkitystä. On ’iiortootm näikywissä ’luonnossa muulloin kuin iltapäimism ja
öisin. Olisi metsästäjän ’kannalta katsoen talmisin pyydyÄMäwä, mutta kesäkfi rauhoitettama. Me t i äs tYsyhdistysten ci ole so 1°
T 111 aro a maksaa f Mia
palkintoja.
Hilleri, havminainen; löytyy
jossain määrin ’yleisemmin Karjalan
kllnnoksella. On hyödyllinen myyrien
ja Uivien hämittäljanä. Tekee wäliin
wahinkoa sieppaamalla jonkun linn,unpojan. On avwokas turkiseläin.
Nahalla on armoa ainoastaan talwisin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
