Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - VI. Urtima landtdagen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
mismuoto käytäntöön Suomessa kuin mitä perustuslait
edellyttävät ;
4) Tästä manifestista ovat Valtiosäädyt
Lakivaliokunnan kirjoituksen 21 päivältä viime helmikuuta mukaan
selittäneet, ettei sillä, syntyneenä ilman Valtiosäätyjen
myötävaikutusta, voi olla lainvoimaa Suomessa;
5) Jos siis Valtiosäädyt ryhtyvät asiallisesti
käsittelemään esityksiä, joista on selitetty, että ne ovat asioita,
jotka ovat katsottavat koko valtakuntaa koskeviksi ja siitä
syystä ratkaistavat manifestin ja perrussääntöjen mukaan,
niin menettelävät Valtiosäädyt tavalla, joka poikkeaa
perustuslaista, ja myötävaikuttavat siihen, että manifesti ynnä
perussäännöt kuitenkin tulevat saamaan lainvoiman;
6) Valtiosäädyt eivät siis voi, rikkomatta perustuslain
pyhyyttä, käydä asialliseen käsittelyyn esityksistä
rahallisen ja persoonallisen asevelvollisuusrasituksen
tasoittamisesta, jotka molemmat kuuluvat Valtiosäätyjen
lainsäätämis-oikeuden alaan;
7) Yhtä vähän voivat Valtiosäädyt ryhtyä asiallisesti
käsittelemään asevelvollisuusesityksiä, joutumatta syyllisiksi
mitä suurimpaan epäjohdonmukaisuuteen, koska nämä aivan
selvästi tulevat käsiteltäviksi koko valtakuntaa koskevina
asioina manifestin ja perussääntöjen mukaan.
Tätä ei ole nimenomaan sanottu, vaan siihen päätökseen
täytyy ehdottomasti tulla seuravista seikoista:
a) Asevelvollisuusesityksien esipuheessa sanotaan, että
Valtiosäädyiltä odotetaan lausuntoa siitä: missä määrin
näissä ehdotuksissa olevat uudet määräykset käytännöllisesti
soveltuvat elämän olosuhteisiin Suomessaa. Tällä viitataan
siihen, että aikomus olisi, että Valsiosäätyjen pitäisi
myötävaikuttaa asevelvollisuuslain säätämiseen ainoastaan
neu-vottelevana kokouksena, eikä lainsäätävänä valtiomahtina;
b) Tämä käsitys saapi vahvistusta vielä siitäkin, että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
