Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
114
— Syö! sanoi hän. Se on ihmislihaa,
tuoretta ihmislihaa. Pitäisi maistua sulhaismiehelle.
Käänsi kasvonsa kauhistuneena tuo
maankuulu kuninkaanpoika.
Kesken hääkemujen mässäystä, kesken
jumalien juhla-iloja hän äkkiä tunsi ihmisheimoon
kuuluvansa. Ja oli kuin samalla katto olisi
kohonnut, seinät siirtyneet, ja hän ollut isänsä linnassa
tuolla, missä sadat palvelijat ja kymmenet
kannu-pojat seurasivat hänen pienintäkin viittaustaan.
Hän näki itsensä jälleen orhin selässä, näki
itsensä upean ritariseurueen etupäässä! Hei, eikö
torahtanutkin tuolla jo jahtitorvi? Vai airueetko
ne antoivat merkin mainehikkaan turnausleikin
alkamisesta?
Hän näki silmissään vain kiiltäviä kilpiä ja
haarniskoita.
Hän oikaisi vartensa kuin satulassa, kohotti
silmänsä ja katsoi ylpeästi ympärilleen.
Vesihiisi vain ei mitään huomannut tai ollut
huomaavinaan.
— Nai! sanoi hän tuttavallisesti silmää iskien
ja morsianta poskesta nipistäen. Vai mitä arve-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
