Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
51
kin taloissahan olot etenkin sisä-
maassa ja syejäseudulla owat
kokonaan toiset. Kuluuhan niiosä
kaikki ylijäämä tarjasta, sekä kuo-
rittu alatto, että tirmtpiimä, ta-
loissa ihmisten rawinnoksi, eikä
liene ollenkaan syytä epäillä, et-
teiwät ihmiset sitä kannattamani-
min käyttäisi, kuin siat. — Mai-
donjätteitä ei — haawoja suur-
toiljelyksiä lukuunottamatta
yleensä juuri moneen aikaan wuo-
desta sisämaassa ole liikaa, päin-
wastoin on maidosta ja piimästä
useammin ptuite. Syt; tähäti on
tietysti siinä, että karjaa wielä
toistaiseksi huonojen ja wähieii
rehuwarojeit takia woidaati pitää
suhteellisesti wähän ja että yleensii
karjan tuotanto on kowin wähäi-
nen. Tosiasiia oi! kuuin-itikin, että
jos sikojen pito on pääasiallisesti
maidon jätteisiin perustettawa,
niin ei sillä suuressa osassa maa-
tamme sa etenkin niissä oloissa,
joissa siitä enin woisi toiwoa, pit-
kiin aikoihin — tukemaisuutta ole.
Tästä ei kuitenkaan millään
uuwtoa johdu, ettei meillä sikojen
lsoidolla olisi meneötlnuismahdol-
lisuutta, waan johtaa se waan sii-
hen, että hoito on järjestettäwä
sille tannalle, ettemme ole ehdot-
tomasti meijerijätteistä sikojen
ruokkimisessa riippumia, Sikojcn
lwito on toisin sanoin perustetta-
wa ei ntaitoott waan toiseen ko-
tona tuotettawissa olewaan ruoka-
aineeseen – wihantarehnun! Tno-
han ei ole mitään uutta, wihaii-
tarehuahan kaikkialla järkiperäises-
sä sikoset! hoidossa täytettänee,
mutta eiköhän yleisesti ole seurat-
tawa niitten esimerkkiä, sotka suo-
rastaan owat perustaiteet koko
sikojenpidon wihantarehltn ritakin-
taan" Jos mieli saada se mah-
dollisetsi, on tietysti ensiksikin py-
rittäwä siihen, että sikoja suurem-
massa määrässä pidetään ainoas-
taan lämpimämmän osan wuotta
ja !varsinaisesti talwen yli pide-
tään ainoastaan siitossiat –– emät
ja (mieluimmin koko kyläkunnille
ta usealle talolle yhteiset siitoskar-
jut). TästähäII on se etu, ettei
suuria, kalliita sikahuoneita tar-
witse ajatellakaan, waati ainoas-
taan hywä lämmin sitoja tawalli-
sessa keskikokoisessa talossa 2 ?; "l
emäsialle, ja kallista talwiruokin-
taa tulee ainoastani: muutamille
sioille. Jos nämä emät saadaan
porsimaan kewäällä siksi ajoissa,
että porsaat oltuaan 5 ;- 7 wiik-
koa emän alla, parahiksi saadaan
lvieroitetuksi siksi, kun heille alkaa
ulkona olla ruokaa, niinhän kesäksi
saadaan noista 15 3; 30, parhaas-
sa tapauksessa eneinmänkiin, por-
saita kasivainaan. Täydelliseii
wihantarehurlwkinnan aikaansaa-
miseksi lienee paras keino järjes-
tää sioille !nutitamin paikoin käh-
täntöön otettu "wuorowiljelysth
siten että sioille jiitetäätt sopiwa
peltokappale, jossa käytetään esim.
wuoroitusta 1) kesanto, soka sa-
malla suuremman osan kesää on
silotarhaan, 2) ruis, sota syksyllä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
