Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sen mukaan kuin asiain tärkeys waatii, ja
tila sallii, otteita:
Ne esineet, jotk.t kahdeksannessa yleisessä
Siiomen Maanwiljelyskokouksessii tiileioat
tiäytettäwiksi, jaetitan seuraawiiit sarjoihin,
osastoihin ja luokkiin:
I Sarja, Eläiniiä.
I Osasto. Nautaeläimiä.
il. Maitokarjaa Suomeu rotna.
liuokka. öllarwittain, wähintäin 1
sontii ja 4 lehiitiiä, joistit wiime-
inaiititiiista korkeintain kaksi saa waihettaa
hiehoihin; 2 luokka. Sonneja, kaksi-
wiiotisia eli wanhenipia, täysissä woiinis-
saitsa; 2 luokka. Sonnejit, kaksimuotisia;
4 luokka. Lehniiä; 5 luokka. Hie-
hoja, yksi" ja kitksiniiiotisia; 6 luokka.
Wasikoita.
1;, Maitokarjaa Ayrshirin rotua, johon luetaan
3" werisiä eli puhtaantpia seka-siitytettyjä
samaa rotua.
7 luokka. Parwittaiit, wähintäin 1
sointi ja 4 lehntää, joista wiinieiitaiiiititista
korkeintaan kitksi saa waihettaa hiehoihin;
8 luokka. Soniieja, kaksinmotisia eli
wanhenipia, täysissä monnissansa; 9 litok-
ka. Sonneja, yksimuotisia; 10 luokka"
Lehmiä; 11 luokka. Hiehoja, yksi" ja
kaksiwiiotisia; 12 luokka. Wasikoita"
0" Maitokarjaa Anglerin rotua, johon luetaan
",t; werisiä eli puhtaimpia seka-siitettyjä
siimaa rotua.
13 lii o k k a. Parwittain, wähintäiit 1
sonni jit 4 lehntää, joista !viimemainituista
korkeintain kaksi sait waihettaa hiehoihin;
14 luokka; Soniteja, kaksiiiniotisia eli
:—";:tnhempia, täysissä woiniissansa; 15
tu ok ka. Sonneja, yksiwitotisia; 16 luokka.
Lelniiiä; 17 luokka. Hiehoja, yksi- ja
kaksimuotisia; 18 luokka. Wasikoita;
1). Maitokarjau niuista ulkomaisista ja sela-ro-
duista, johon myöskin liietaint n. k. kartano-
rotuja ja wanhoista asoistit seka-siitittet-
tyjä, joita ei nyt enää woi lukea eri-
tyiseksi seka-roduksi;
19 luokka. Parwittain, wähintäiii
1 sonni ja 4 lehiiiää, joista wiimemaini-
tuistit korkeintain kaksi saa waihettaa hie-
hoihiit; 2() luokka, Soiiiieja, kaksimuo-
tisia eli wanheinpia, täysissä woimissansa;
21 luokka. Sonneja, yksimuotista; 22
luokka" Lelnniä; 23 luokka. Hie-
hoja, yksi" ja kaksiioitotisia; 24 lii okka.
Wasikoita.
1;, Siiöttökarjaa.
25 luokka. Syöttökitrjita, kittsoiitatta
rotiiuit ja siitys-arwoon.
Il Osasto. Hewosia.
11. Rutsiija ja Waniiiiliewosia"
26 luokka. Tammoja warsoiiteeit; 27
luokka. Oriita, 3–wuotisia eli ivanhent-
pia, ntiitta ioielä täydessä woiiitassa; 28
luokka. Taiitiiioja, 3–wuotisia eli wan-
heiiipia, iitiitta wielä tändessä woimassa.
1;. Miiauwiljelyshewosia.
29 luokka. Tainmoja warsoineen;
30 luokka. Oriitit, 3–wiwtisia eli ipati-
hempia, miitta wielä täydessä woimassa:
31 luokka. Taiiimoja, 3–wuotisia eli
wanhempia, mutta wielä täydessä woimassa
0" Warsoja.
32 lii okka. Warsoja 2 wuodenijässä;
33 luokka. Warsoja 1 wuoden ijässä,
III Osasto, Lampaita.
34 luokka. Parwittain, wähiittäin
1 oinas ja 3 uuhta; 35 luokka. Oi-
naita 1:stii 3 wuoden ikään.
jk’ Osasto, Sikoja.
11; Siityseläimiä isompaa rotna"
36 luokka, Emäsikoja porsaineen;
37 luokka. Karjuja; 38 luokka"
Einäsikoja.
3. Siityseläimiiå wähempää rotna.
30 luoka" Entäsikoja porsaineen; 40
luokka. .ltitrjiija; 41 litoka. Emäsikoja
1). Syöttösikoja.
42 luokka. Sy’ottösikoja, katsomatta
rotuun ja siitys-arwoon.
1"’ Osasto. Siipikarjaa.
43 luokka" "sianoja parivittain, 1
kukko ja 3 kanaa; 44 luokka. Kalkkii-
noitit, wähintäiu 1 koira-"- ja 3 naaras-
kalkkunaa; 45 luokka. Hanhia, wähin-
täin 1 ukkohanhi ja 3 naarashanhea; 46
luokka. Ankkoja, wähiittäin 1 uros-
ankka ja 3 naarasankkaa.
!’1 Osasto; Koiria.
47 luokka. Paimen" ja jahtikoiria;
Il Saisja; Karjantiiotteita,
I Osasto. Woita.
48 luokka. Mejerimoita rieskaker-
masta, iitaatiloista 15 eli useammalla leh-
iitällä, joihin luetaan myöskin yhtiö-me-
jerit. 3) suolattua, l)) suolaamatonta. 40
luokka. Mejeriwoita happamesta ker-
masta maliitistettita, samallaisista maati-
loista. 3) suolattua,ly suolaamatonta. 50
lu o k k a. Mejeriwoita rieskakermasta ival-
iitistettua, iitaatiloista, joilla on wähein-
ntiit kuin 15 lehmää. a) sitolattua, b)
suolaamatonta; 51 luokka. Mejeriwoita
happamesta kermasta, santallaisista maati-
loista. 3) suolattua, l)) sitolaainatoiita;
52 lu okka. Pariisiwoita; 53 lu o kka.
Rahwaan woita.
" Osasto. Juustoa.
54 lu okka. Iiiustoa rieskamaidosta;
55 luokka. Juiistoa kerinatiista mai-
dosta; 56 luokka. Jiiustoa niuista
laaduista.
III Osasto. Willaa.
57 l ii o kka. Willaa,
III Sarja. Nkaamviljelvstuot-
reita, tekolannoitus-aineita ja
woiinakkaanipaa eläinten
ruokaa;
58 l ii o k k a. Syyswiljaa sieiiieniiiä ja
korsina; 59 luokka. Kcivätwiljaa sie-
iiteiiiiiä ja korsina; 60 luokka. Palko-
kasnieja sieiiteiiiiiä jit korsina; 61 luokka,
Heinäkasweja sieiiteiiinä ja korsiiiit; 62
luokka. Jiiurihedeliniä; 63 luokka,
Kauppakasweja, iiiinkuiit hamppuja, pella-
wia, kuminoita, sikuria, tupakkaa j. n e.
64 luokka. qurihedeliitäin ja kaup-
pakaswieit sieineiiiä; 65 luokka. Teko-
lannoitus-aineita; 66 luokka. Woimak-
kaainpaa eläinten ruokaa. (Iatk.)
— Suoiiialaisen kansantajuisen luennon
pitää sunnuntaitta k:lo 5 j. p. p. toht. A.
23. Jahnsson, joka päättää litento-
sarjansa kertoinalla "Juiitalaisistatt nyky-
aikoina.
Kiwnloisiiiis kalipunnissa. Meu-
iieellii wiikolla sairasti watsa" ja sn o-
liköhää 11 h. kitrkkuköhää 18 h.
rintaköhää 67 h. keiihkomihoa
12 h. ja miliitaiitia 17 henkeä"
— Päätös painojutussa. Keis. senati
oit, kiiteti A. P. kertoo, äskettäiin antannt
lopullisen päätöksen filos. maist. J. 9l.
Malingren’in ja itiinisinieheit H. Wahl;
roos’in ja S. Hertzlierg’in painojutussa,
joka oli syntynyt siitä, että wiimeksiiiiainititt
herrat hitastiwat filos Maist. Malingren’in
oikeuteen erään "Sanomia Turiista" iii-
iiiiseen lehteen otetiin kirjeen johdosta. Se-
kä Turun raastuwan oikeus että howioi-
keiis tuomitsi maist. Malmgren’in, maini-
tun lehdeit wastuiiitalaisena toimittajana
inetäinään sakkoa 300 mk. ja maksuiltaan
käräjäkulunkia 25() mk. Täiitäii tuomion
oit senati wahwistanut.
— uusikaupunki, iititalisk. 20 p. Wii-
iite maanantai illalla myöhään lemisi täällä,
iitatkitstawaisteit tuomana, huhu, että siila
niiirhiiajain saastaiset kädet taas oliwat
tawoittaiieet rakkaan Suitriruhtinaamme
kallista heiikeä ja että tällä kertita oliwat
päässeet riettaideii aikomuksiensa perille.
Sanonia oli niin hirweä ja edellisen le-
wolliseininaii ajan iyiioksi odottaiiiatoitkiii,
että oli mahdoton sitä uskoakaan" Miitta
tiistaiaamulla tulleet sanomalehdet todisti-
wat, että Suomi tosiitait rosmojeit kätten
kautta oli iiteitettäiiyt rakkaan, jalon Siiii-
riruhtinaansa ja nyt seisoi orpoita, tietä-
ntättä iititkä kohtalot lähinkiit tulewaisuus
sille tuottaisi. Koiiliit, joissa liteitiiot heti
keskeytettiin, suljettiin tiistaiseksi päiwäksi
ja kirkossa pidettiiit k:lo 12 suomen kieli-
iten iiiiirhejuiitalaitpalwelits. Kitupungin
maistraati ja mallitusmiehet tuliwat kirk-
kooit juhlasaatossa raatihuoneelta, itiin myös
koulujen oppilaita, opettajainsa johtamalla
kouluista. Ja kääntäiiiääit surusta täy-
tettyjä sydäiiiiäitsä yhteisessä rukouksessa
Kaikkiwaltiaan puoleen, tiili kirkko piait
kansaa täyteeit kaikista säädyistä ja toi-
niiittoaloilta, murhe kuwattuna punnissa
jit kasivoissa; sillä sywästi oli tuitgennitt
ota joka sitoinalaiseeit sydämeen.
Lyhyet oliwat tiistaisen postin tuomat
tiedot ja wailiiiaiset. Ihiitekö siis että ar-
iveltiiii sinite, arweltiiii tänne ja lewotto-
iitiiits wallitsi inieliä, epätietoisiii kuin ol-
tiin, iititä keisarikaupungissit iiiititteit oli
tapahtunut ja tapahitti. Mitäkään tietoit
ei saapunut tänne, eiiiieiikiiiit perjantai-
aamulla posti wihdoin toi seit ilahiittiiwait
saitoinan, että Aleksauteri 111 oli astunut
isäinsä istuimelle ja wahwistanut Siio:
iitellekin korkean isäwaiitajaiisa kehittäiiiäii
pcriissäännöii.
liaikkiivaltias siiokooit, että Aleksanteri
111 rauhassa niiltä i.nhoittawilta wehkeiltä,
jotka Aleksanteri 11 päiwiä katkeroitsiwat
ja wihdoin lyhensiwät, saa, astiteit Häiien
jälkiäiisä ja jatkaen Hänen työtänsä, elää
hallitseniiensa kaitsojeit iloksi ja onneksi!
Täksi päiwäksi oli täällä määrätty pi-
dettäwäksi ensintäiiieit niistä seuritnäy-
telinistä, joista ttilot piti jaettaman
tasaan kaitsallisteaterille ja jollekin kotikatt-
piinkiselle yritykselle. Miitta että lasteit ei
tee mieli huwitella, kitit Isä on surmattu,
eiwätkä sitä tekisikääii, waikkapa ei mitään
wirallisia kieltoja olisi tullut, oit warsin
liioiinolIistit. Siitä syystä seuraitäytelini-
enkin pitäiitiiteii, joita warteit jo oli hiir-
joitettit joku kerta 2 iiäytelntää, toinen suo.-
inalaiiteii, toiiteit ruotsalainen, tuli lykkä-
ykseen.
Kansaiikirjastoii wiiosikertoinus touodelta
1880 liiettiiit wiime perjantaina kansakoii-
litjohtokuiiiiati kokouksessa, jonkit hallinnoit
alainen kansankirjasto on. Witosikerto-
musta seurasi ehdotus sääntöihin litku-
salille" Toiskerralla ehkä näistä sa-
nanen" K.
— "iisi kesäiiii pidettäwää yliiniiäräistä
juhlakokousta warten oit Siiom. Kirjalli-
sunden Seiirait juhlatoimikunta, neuwotel-
tiiitnsit niiden osastotoimikuntain kanssa,
jotka eri keskiistelu-ryhiiiiä warten on itse-
tettii, ehdotellut seuraawan ohjeliitait, joka
wiiosikokouksessa hywäksyttiiii. ;
1. Kokoits pidetääii Titorstaina, "Per-
jantaina ja Lauantaina Kesäk" "30 –- Hei-
näk. 2 pp. 1881.
2. Eri kutsumiiskirjeitä, tähän liitetyn
kaaman iititkitait, lähetetääit Seuran wielä
eläwille perustajille, Seiiran kunniajäsenille,
ja Seuritit ulkomaisille kirjewaihtoji’isenille.
Mutille yleisölle leivitetään kutsumus sano-
malehtien kautta.
3. .skutsnmus-kirjeisin jit ilmoituksiin
liitetään luettelo keskustelu-aineista ja tä-
hän iisti ilmoitetusta esiteltiiistä.
4, Juhla jiirjestetiiiiit pääasiallisesti
eititeit päätetyit ohjeliitaii mukaan seuraa-
walla tawallit :
Kesäk. 30 p., Torstai.
illaniiipäiwä.
Awauspithe.
Juhlaruno.
Esiteliiiä.
.Kunnia-esiiniesten waali.
Tarpeelliseksi katsottujen ioitliokiintaiit
maali.
Juhlapäiwälliset.
Heiiiäk 1 p., Perjantai.
Aamnpäiwä.
Kielitieteellisiä esitelmiä.
Keskustelut siioiiteitkielen muoto-opista
jit runous-opista,
Jltapäiivä.
Kielitieteellisiiä esitelmiä.
Keskiistelitt suoiiienkieleit lauseopista.
Heiitäk 2 p, Lauantai.
Aamiipäimä.
Esiteliiiiii jit keskusteluita Suomeit his-
toriassa jit niuiniiistieteessä.
Jltapäiwi’i.
Iatkoit kieliopillisiin keskusteluihin.
Keskitstelu Suom. Kirj, Seurait toiiitesta
ja säännöistä.
Lopettajaisimhe.
5" Kokouksen osanottajat
wiidellä markalla juhlamerkin
6" Seura iitäärää, edeltäkäsin kiillekin
keskustelu-osastolle yhden puheenjohtajan
ja kaksi ioitrapiiheeiijohtajaa. Saapitneita
jithlitwieraita walitaan eitsiinäiseiiä kokons-
päiwäitä kullekin osastolle yksi tai kaksi
kunnia-esimiestä.
7" "itiinkin esitelmiin johdosta woidaan
keskustelua pitää, jos tahdotaan. .tiittakin
keskustelu—kysyinystä alustetaan lyhyellä
esityksellä. Jos joku juhlaan sitaiiitt ulko-
maalainen tahtoo esitelmiin pitää tai kes-
kiistein-kysymysten johdostit ajatuksensa litit-
sua, teiiidääit paikalla lyhyt suomennos hä-
iteii esitijksestiiäit.
8, Suomalaiseii Kirjallisiiiideii Seuran
historia, josta syntynee wiiden, kitiideit ar-
kin kokoiiteit kirja, painetaan suonioksi niin
aikaisin, että se woidaan juhlakokouksen ai-
kana niyydä. Myöhentinin siitä toimite-
taan raiiskitnkieliiten painos, joka lyhyellä
juhlakertomiiksella lisättynä leiiiitetiiiiit iil-
kontaille.
0. Esiteliitiit jit keskiisteliit painetaan
eri Siioiitikirjait osana.
–—— Siioiiialaiseit §kirjallisiiiideii Seiiraii
ivitosipäiioiiiiä tiili seitrait esimiehelle seu-
raitwit si’ihkösanonta:
Turiista: "Turun Suoiuiilaineit Seiira, iki-
ntuistettawait Suiniriihtinaiiiiiine kuoleman kantta
estettynä juhlallisesti ioiettäiiiiistä Suontalaisen
liii-jallisuudeit Seuriiii suurta niuisiopäiwää, lausuu
täteii sywiininäii kunnioituksensa Seurait wiisikym-
iiienwiiotisesta ylen armotkaasta toiiiiestit ja toiwot-
taa Seiiralle woimin wastakin kaswattamaan isän-
maalleninie unsia laihoja wainiolla. Jahnsson.”
—— Suomen sota-asioit! esittelystä kei-
sarikumiaii sotaministerille säätää arin.
litiiastawat
asetus tämän kuiin 7 p:ltä, että sotaniinis-
- nyt päätetty periistettanmksi.
terin luo asetettakooit suomalainen sotilas-
henkilö, joiikit tulee walmistaa ja suoraan
sotainiiiisterille esittää kaikki senlaiset Suo-
meit sotawäkeä koskeivat asiat, jotka owat
sotaininisteriit käyteltämät tahi joissa sota-
iitiiiisteriit lausuntoa on witadittu.
Täinä esittelijä, joka olkooit sota-akate-
iiiiait tithi niititii korkeamman sota-opiston
läpikäyityt sekä kenraliinajurin tahi öwers-
tiii arwossa, oit suorastaan sotaministerin
alainen ja hänen iiiinittää .lielsari-Siinri-
ruhtinas, sotaiitiitisteriit esityksestä. Palk-
kiia saa esittelijä, jos hän oit kenralimajuri,
!3,600 jll, jos öwersti, 12,1tl0 markkaa
säätyjen tätä tarkoitusta warten määrää-
iiiästä 40,000 markasta, josta siiiitiiiasta
sotaministerille annetaan 1,700 markkaa
kiittkitiidessa ja loput käytetään inniden kits-
taitiiuksien suorittamiseen,
— Siioinen sotawäki teki wiime tiiors-
taina kaartin kasarmin pihalla walansa uu-
delle Keisarille jit "Perintörnhtinaalle. Kaar-
tiiipittaljona ja opetnstarkainpujitkonippania
inuodostiwat nelisiin, ininkä keskelle wietiin
pataljonan lippu ja asettitiwat kenralit ja
ne upserit, jotka eiwät seisoneet riittaiitassa,
sekit pataljonan siwiliwirkamiehet. Sitteit-
kitit sotawäki oli kuititiaa tehnyt, litki sota-
tuomari, eiisin sitoiiieksi ja sitteit ruotsiksi,
iiialitnkaaivait, jonka sititat kitikki lausuuvat,
nostaen oikeiin kätensä,
—;– Waasiin suonialainen seura, Wiiiiie
keskiunikkona kokoontui Waasassa, kitteii W.
L. kertoo, joukko kaitsalaisia Siioiiialaisen
.liirjallisunden seuran 50:neii wuosipäiwän
johdosta; Päimäii muistoksi perustettiin
suomalainen yhdistys niiiiellä "Waasait
sumualainen seura". Tarkoitiikseiia oit
Siioiiieii kielen jit mielen edistiiiiiiiieit pitik-
kaknnnassa. Seuran jäseiieksi pääsee jokai-
nen hywäiiinaiiieinen kansalainen. ltokouk-
siitait pitää seurit joka toinen wiikko ja
wiettää wiiosikokouksiaan joka wuonna Maa-
liskiiuu 16 päiwänä,
– ".kinopion isäninaallineii seura" on
Toissa suit;
niinkui-iltana oliwat asiatit harrastamat
kiitsiititt kokoukseeit itiitaiititait laitsiiittoitsa
komitean ehdoituksesta. liokoiis hywäksyi
ehdoituksen kaikin puolin ja piiritettiin ivasi’-
edes tapahtumassa Siioiitalaiseit .lkirjalli-
sunden Seuraii muistojuhlassa ilmoittaa
tällainen isäiiiiiaitlliiieii seura perustetuksi
sekä csillepannitilla listoillit koota jäseniä
siihen, Jäsenlistoja lähetetääit myöskin
maaseurakuntiin. Kun jäsenlirjoitiis on
tapahtititiit, pidetään kokous, jossa ivali-
tititii eri komitea seitrait sääntöjä tonintie-
tainaau. (Sawo;)
"— Siiksalaiiieii knnliitiis. Jliii. kertoo:
.lkoiwiston kirkkoon kuulitu hywin tiheääit
tulewan ruotsalaisia kuulutuksia, joita pa-
pisto hywäntahtoisuiidestitaii oit suomeksi
tulkinnut, miitta wiime sititiiitittitiiia oit tullut
jo saksankielinenkin kuulutus julistettaioaksi;
lähettäjä oit yksityinen heitkilii ja siis to-
distita oikeata ylenkatsetta Suoiiten liteille.
"–—— Mitähän sanoisi ja tekisi esiin. :liitotsiit
ja Eiiglannin pitpit, jos joku lähettäisi
siellä kirkkooit jiilistettamaksi suoiiteitkielisen
kuulutuksen?
– Siioiiialaiiien juoksija Parisissa. H"
D:lle annetiut tiedoit iitiikaitii, on "Diic"
niminen sitoiitalaiiieit lieivoiteit, joka ennen
oli kaupp. A. D, Degener’in oma, äsket-
täiit kilpitillut §lianskan pääkaupungissa ja
juossut 4,000 metre’iä 6 min. 55 sekiin-
iiissit, jolla witithdillit 3 wirstitn pituinen
rata olisi siioritettii 5 minutissa 32„59 se-
kunnissa.
Tietoja Pietarista,
.lkeisarin ruumiin wieiiti Talwipalatsin
kirkosta "llietari-Paaioitliit liiiiiitn kirkkooit
tapahtui laitaittitiiia äärettömän siiiirellit
koiii:udellin "söiitrhesaatto kulki .Tiiliiiipiilat-
sista palatsi" ja pienen paritti-torin poikki,
amiraliteetin ja englantilaista rantakatua
pitkin, :liitolain silliin yli, eiisiiiiinäistii liit-
jita pitkin Tiitshkowin sillalle jit 2lleksande?
riii piiistoii liitoitse sekä Iohaitneksen por-
tin kaiutit liiiititii kirkkoon. Sittojt tii-
hiinsiia ihiuisiä oli kittsoiitassit pitkin tietit,
akkunoissa jit katoilla, ja saatto oli 5 wirs-
tait pituinen. Se oli jitettit 13 osastoon,
joissit yhteensä oli 172 eri ryhiiiiiä. Saatto
lähti liikkeelle kello .1,12, jolloin kaikkien
kirkkojen kellot itlkoiwitt soidit jit liimasta
itiiiiiiiittiiit yksi katiiinan"litiikans joka mi-
nuti, niiu kititiin kitiit toimitusta kesti.
"nirkko oli surullisen juhlan mukaisella
tawallit runsaasti ja komeasti koristettu.
"iloko lattia oli peitetty inustalla meralla,
ja sinitallitisestit waittteesta oli tehty aktii-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
