Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Näistä waroista oli anttettit palkintoja sekä
ruotsalaisen että sitoittalaiseti lyseoti oppi-
laille hymäksytyistä aiitekirjoituksista yhtiöit
tarkoittista kosketuissa suhteissa yhteiseen
150 Sm. sekä kaupungin poliisipalmelioille
eläinrääkkäyksieti edesannosta 435 Siit.
—— liskollisuuden ja kuuliaisuuden walan
tekiivät wiime tiistaitta lyseon juhlasalissa
täällä oirivat waltion ivirkaiitiehet, jotka ei-
wät olleet sitä etiiteti tehneet, sekä oittiset
sellaiset ja iityös tie säätyheiikilöt, jotka ci-
wät kuitin porwaristoon. Katmungin wir-
katniehet ja porwaristo tekimät sittti:tii iita-
lan raastamassa. .l’ello 1 samana päi-
wänä kokoontui kaupungin ittiiihiii kansa-
luokkiin kuuliitoa yleisö kirkkotorille samaa
tarkoitttsta warten, ja monen tiihantiett
siittriiiiteit ittäkijoiikko wantioi siinä juhlal-
lisesti ja totisesti ivilpittöiitäti walansa
Suotiien utidelle Suiiriruhtitiaalle, Keisari
Aleksaitteri III:lle.
—— Kauitiiugin kansakouluista. Koulti-
jeti kustannukset tionseivat tättä muotina
yhteensä 71,928 iit. 42 p., joista kititett-
kiit tvaltio itiaksaa 18,000 tii. ja kunta siis
ainoastaan 53,928 iit. 42 p. — Opetta-
jattareksi aleittpaan suotualaiseen kansakoti-
lutiit ott iiitttitetty neiti "Rosa Reijonen.
—– Haettaivaksi julistetaan toitieti
opettajatvirka ylemmässä ruotsalaisessa poi-
kakotiliissa. Kattsakonlnntarkastajalle,
imaisi. A. Beriterille ott tiiyöiittetty mirka-
ntapantta hänen kiivnloistittteitsa tähden
huhtikuun 17 p:ääti ja oit maisi. A. :liy-
lander ittäärätty hänen sijaiseksensa tällä
lisulla.
— Siioiuakaisen kansantajuisen luennoit
pitää eitsi snitntitttaitta k:lo 5 j. pp. reh-
tori Th. W. "Erich. Aine: katolisiin-
desta.
—– §kappalaisenmaalissa Wehinaalla iv.
k. 27 p. sai aittoa hakija, w.t kirkkolierrit
F. W. B e r g r o t h seurakunnan ktitsuiiiiikseit.
(S. T)
— Lukkariit waali. Toissa sunnuntaina
pidetyssä lukkariti urkunistin maalissa Hä-
meeitkyrössä sai, kttteit "Koi" kertoo, ettitti-
mät äätiet Turun tirkttttistikonluit oppilas
Ktipilaiiten.
—– uusikaupunki, maalisk. 27 p Jat-
koksi tutkimukseen, knittka korkealla kansallis-
hengen barometeri seisoo meidän kaupiin-
gissa, oii nyt witoro käydä katsontaan,
mitä kansankirjaston wiime tvuoden kerto-
utns tietää.
Kanjaiikirjasto ott kaupnngilla
ollut wuodesta 1876, jolloin kaupungin
waltnustniehet, kirkkoherra C. G. Wittto-
lin’in ehdottiksett iiiiikaati, sen perustiwat
yhdistätiiällä yhteiseksi kansankirjastoksi snu-
nntttaikoulun suonialaisen lainakirjaston,
joiika kirkkoherra I. I. Korstnait iv. 1861
oli panitttt alkuun, ja leskiromua Fredrika
Frosterns’en, sytit. Bloin, samana iviioitna
perustaman rttotsalaisen lainakirjaston"
Yhdistäissä oli kirjastossa snoiiialaisia kir-
joja 437 n:roa ja ruotsalaisia 276 n:roa.
Sittemitiin oli ostettu, osittain myös lah-
joitettti, 191 n:roa suom. ja 275 n:roa
ruots. kirjoja. Tähän katsoen kirjaston
hoitaja luuli :voituansa wäittää perättö-
mäksi moitteen, ettei kirjaston rttots. osas-
toa kohtaan innka ole oltu tarpeeksi "liite-
raaleja". W. 1880 oli kirjasto lisääitty-
nyt 120 kirja-ntimerolla, joista tuaan 38
n:roa oli suotnalaisia. Kaikkiaiisa oli 188()
w. lopulla snotttalaisia kirjoja 618 n:roa,
eli noiti 1 kirja joka 5 tahi 6 stioiiialaista
asukasta kohden, ja ruotsalaisia 532 ti:roa
eli lähes 1 kirja jok’ainoata ruotsalaista
asukasta kohdett. Kirjaston suom. osasto
oli pidettij awoinna 2 ja ruots. 1 kerta
wiikossa, paitsi koulujen loitta-aikoja, joina
kirjastot pidettiin waati 1 kerta ktitikau-
dessa awoitiita. Kirjalainain ttiäärä uotisi
kaikkiansa 3,266, joista 2,804 suom. ja
462 ruots. Lainaajoita oli ollut sitoiit.
149, ritots. 32 ja 9 laittaaja oli wiljellyt
molempaa osastoa. Edelliswuoteen katsoen
oli snoiti. laittaajain ttiäärä nonsstit 4 ja
kirjalainain 39, mutta ruots. lainaajain
lukn laskenut 11 ja kirjalainain 221.
Werraten kirjalainoja kirjain luktttin, olisi
siis joka suom. kirja keskiniääritt ollut noin
4 tahi 5 kertaa lainassa, joka ruotsalai-
neit ei täyteen 1 kertaa. Kuin wielä tie-
tää, että kirjastossa oii noin 200 snoiti.
kirjaa, jotka eiwät sisältiittsä eikä kielensä
puolesta enää kansaa tyydytä einiätkä woi
tyydyttää, niin lienee selwä tiiiitkä kirjas-
ton yleisöllä enemmän on todellista syytä
walittaa: "eihän täällä löydy yhtään titi-
täänl" — Huonianttaa sopinee tässä ylei-
söä ktiiteitkiii, että kirjastossa on jo sekä
snonieit- että rnotsinkielellä joku tnäärä kal-
l isa riv o i s isa ki n kirjoja: historiallisia,
maatieteellisiä ja kannokirjallisia teoksia, jos
oit wanhaa romaniromuakin ainakin ruots.
osastossa.
Kertomukseen on kirjaston hoitaja liittä-
iiyt säätttöjeii ehdotuksen lukusalille,
joka ott ehdoteltu pernstettawaksi kirjaston
kanssit yhteyteen. Waltuusiniehet näet, kiel-
täessään ltiknsalille erityistä rahallista kati-
iiattista, tvalttiiittiwat kiiitenkiti kititsakott-
litjen johtokunnan, "jos-" se sen "tarpeelli-
seksi" itäkee, hankkimaan asianoinaista ln-
pita lukusalin pitäitiiseen kansankirjaston
kanssa yhteydessä sekit wahwistitsta sään-
nöille. Kertomus päättyy toiwoinalla, että
waikka yksityisten uhraaivaisiitttta tässä
kaupnngissa kysytääit ehkä enemmän kititt
mniialla, sitä kniteiikin riittäisi wielä lukn-
saleillekin, joko sitorana raha-aputia taikka
aitiakiti sanontalehtien, sekä sitoitialaisteti
että ruotsalaisten, lahjoittamalla taikka lai-
tiaamalla lukusaliin.
Tähän lisättäköön, että kansakonlttn joh-
tokuitta ott jo aikoja sitte hawainnut kan-
saiitvalistnkseii asian aikakantemme "tar-
peellisitiimaksi" ja tärkeiiniitäksii asiaksi.
Kernaasti ttiainitseniiite myös, tähän ke-
hoitettuna, että kaupunki tiiaksaa kirjaston
hoitajalle 100 mk. wuorista palkkiota, eh-
dolIa että kirjasto pidetään 2 kertaa wii-
kossa aivoitiiia koulujen lukukaus-aikoina,
ja että se lisäksi uhraa 400 mk mahtimes-
tarin ja amanuenssien palkkaamiseksi, kir-
jakaappien ja luettelojen hankkimiseksi, kir-
jaiit sitomiseen ja uusien ostamiseen.
Mutta barometeri? No, se itonsee kai-
keti" — Suoinalaisen kansatt tiedoti halit,
se sitä wäkisiiikin painaa ylös. — Miukä
waikutuksen tässä ja edellisessä kirjeessä
erikseen punnitut:
Siinoitiakirjallisnus, Suomalaiiien laiilnseii-
ra, Kansankirjasto, Reali- ja Kaitsakou-
liit, Senraiiäytelmät, Luknsali,
yhteisesti tekewät pntttariin, päättä-
köön lukija itse.
Tnoit tuostakin oit saatu sanomalehdeissä
lukea ruotsinkielisten kitulii-
tiisteit julkaisemista kirkossa stioiiialai-
selle kattsalle ruotsin kielellä. Wiiiite wuon-
na titeidänkiii kirkossa ei siiinkaati ollut
harmitiaista, että suotnalaiselle kattsalle liiet-
tiitt ruotsinkielisiä ilinoitnksia. ivieläpä war-
sin tärkeitäkin, joita kansa tietysti ei eitsiii-
kään ytninärtättyt eikä siis noudattaakaan
ivoiitttt. Knit asiaitoiiiaiset ehkä tästä
syystä wihdoin ottiwat ilmoituksensa suo-
meksi kirjoittaa, johon ei kykyä siis piin-
tu, niin ei asiasta saitaakaan hiiskuttu
jttlkisesti. Mutta knn tämän kiitin 19 p.
taas saapui kirkkoon ruotsalaisia kiinltitttksia,
jommoisia pappi tietysti ei ole oikeittetttt
ivääreiitäinäätt, se oit lukemaan iiintillai-
siksi kniti ne todellaan owat taikka mttnlla
kielellä, ivieläkiit iväheinniän ivelmoitettn
siihen, niin waatii kansalliswelwollisuns ki-
wetkiti jo htiutaiitaan julkisesti asiatioinai-
sille, tnoisiett kuulutuksien lähettäjiille jyrkäti
ja kiitvaan wastauksen tuommoisesta sno-
tnalaista kansaa ilmeisesti haiweksimasta ja
pilkkaamasta ivirkatvaltaisnitdesta.
Toiivottaiva myös oit, että korkeat wi-
rastot läätiin pääkanptitigissa, kuti wast’-
edes lähettätvät julistuksia ja käskyjä, jotka
eiwät koske Nuotsiii ivanit Sttoinen kan-
saa, sekä suottien että riiotsittkieltä puhii-
ivia, he lähettäwät ne suomeit ja riiotsiit-
kieliseitä eikä yksinänsä rnotsiitkieliseiiä, kuten
oli muuan tänne tnonttoin saapunut jiilis-
tns, ja kirjoituttamat taikka painattaivat tie
sellaisella nitisteella, ett’ei niistä titttti pari
oltua ihmisten luettamina ulkotia koko kir-
joitus katoo jo tietäiitättöitiiin, jättäin pa-
perille tttaaii siiiiie tänne jonkun sinisen
pilkttn.
Tosiit Suomen katisa ott mainio ar-
moitusten arivaaja, mutta "eihän tyhjästä
mitään tvoi ityhjästält. K
–— Kieliseikkoja Ranmalla. Eräs lä-
hettäjä A. U:iiit kirjoittaa sieltä itiaaliskiiiin
24 p. munii intiassa seuraawata: ""Keis.
senaattiin on joukko kaitpiinkilaisia lähettä-
iiyt alainaisett pyytinön täkäläiseti realikou-
lun opetuskielen inttiittatnisesta suomalaiseksi"
Wastapaitioksi tälle oli h:ra Hj. Ridderstad
ivaltnusmiehille esitellyt, että he hallituksen
luotta tekisiivät pyyitiiöii ruotsinkielisen kol-
inilttokkaisen alkeiskoulun asettamisesta :liatt-
iiialle, taikka jos ei sitä tnyöitneitäisi, ettii
realikoulun opetuskieli iuastedes saisi olla
ruotsalaisena, knin tähänkiit asti. Waltiiiis-
miesten eilisessä kokouksessa käsiteltiiii tämä
kysyittys, joiika jälkitiiiiiäinen kohta aittoi
aihetta wilkkaasen keskusteluun. Eitsiksikin
wastusti h:ra Cannelin esitystä, huomaitt-
taen muun" tiinassa sitä seikkaa, että ival-
tuitsiniehet wiime ivnonna oliwat puolusta-
neet.snonieii kieltä opetuskielenä täkäläi-
sessä realikonlnssa. Ainakin kuminalliselta
sitä paitsi näyttäisi, että pyydettäisiin jo-
takin, joka tähän asti kutuminkin oit ole-
titassa, arweli h:ra Cannelin" johoti yhtyi
h:ra Roseitdahl, joka täksi kokoukseksi oli
aittaniit sisääii h:ra Ridderstadin ehdoitusta
wastaiseit esityksen, mutta jonka hän sitteiii-
min otti takaisin. Muntamaitt enemmin
ja wäheminiit terätväiit mustauksien wai-
hetettna waadittiin äänestystä. Nm katsoi-
tvat h:rat Cannelin "ja !lliodeeti itsensä jää-
tuiksi, ollessaait opettajitta täkäläisessä rea-
likoulussa, jota paitsi h:rat Nardlittg, Leh-
titten, Lindeiiiaii, Rosettdahl, Rvstedt ja
puheeitjohtaja maist. Paneliiis olimat ko-
kottaatt äätiestätiiättä tässä, heidätt mieles-
tääit, sopiitiattoiitassa asiassa. Mnut läs-
näolewat, lnwttltaait kahdeksan malttins-
tniestä yhtyi h:ra Ridderstadin mielipitee-
sen stiostneti ehdoititkseeti, joka siis pyytt-
tötiä oti ineitewä hallitttkselle. Me jätämme
kaikki armosielut; tahdotiiine waan hiio-
iitaiittaa, että ruotsinkielinen realikoulu
Rauiitalla on elätitjt nähtäwästi kittimaa
elämää; että tuskin yksikäänhettkilö löytyy
kaupungissa, joka ei ptihiiisi ja ytttiitärtäisi
sitoiiiea, sekä että nyt mainitussa tilaisuu-
dessa kniniitallakiii mielipiteellä oli ivaltittis-
tossa yhtä motita puolustajaa, Wiime
tviioiiita tahdottiin stioitiettkieli opetuskieleksi
realikonlnnn, nyt taas ruotsinkieli. Iokit
elää, saa nähdä mikä kieli etisi wuonna ott
tvoitolla. Aitiakiii tahtoisimme itskoa, että
h:ra Ridderstaditt ""ivastedes’" ei tule elä-
tnäätt sytttytitisensä perästä – jos se ni-
mittäiti tuleekaan koskaan syittyinääit".
— Stianialaisen Kirjallisiiudeii Seiiraii
ttiiinääräisessä kokouksessa 28 p, titaalisk.
walittiin äänestyksellä kymmenen itlkoinaati
oppimitta kirjeeitwaihtaja-jäseiiiksi. Tehtiiii
lopullineit päätös siitä tvastauksesta, joka
oli hallitiikselle antiettatva kirjallista oittis-
tiisoikeiitta koskemassa asiassa. Wastans
annettiiit siihen tapaan, josta jo eittien oit
kerrottit. Jltiioitettiin, että kilpasiioineiittok-
seita Senralle oli tullut Gogol’iit "Knol-
leet sielut". Tohtori P. A. Karsten oli
Senrait" knstaitnettawaksi tarjotiniit teok-
sensa "Snoitien Sienistö”, josta teoksesta
päätettiiii pyytää tohtori I. A, -PaliitT-n’ilta
tarkempaa tietoa. Ilmoitettiiti että Lönn-
rotin Sanakirjan lisäivihkoa wasten oli sa-
itakokoeliitia Senralle tullnt tohtoreilta K.
E. Ehrströmiltä ja W. Kilpiseltä sekä yli-
oppilas A. Räihälta. J. Kyllöseltä Piio-
langolta oli tullnt kokoelma satuja (U,S.)
– Wälskäri-koulu. Kejs. Majesteeti oit
wiime kittiii 16 p:iiä tiiäärätitiyt, että tvä-
liaikaiiteii opetuslaitos oit Suomen kaar-
titipataljottassa perustettawa tvälskäreiit
ivaliiiistainiseksi Siioitien tarkkainpnjapa-
taljoiiia ivarteit, sekä sitä ivartett wahwis-
tanut ivnosirahasääitttöti, joka itotisee 21,000
markkaan. Koiilii tulee alkatttaati etisi ton-
koknnlla ja jatkamaan toititaitsa saittaan
aikaati asti 1882. Siihen otetaan 34 op-
pilasta.
— Tili terääiityneistä rahoista hätää
kärsiiviä warteit Weiiäjällä, joka oit tehty
Helsingissä iiiaalisknittt 26 p., iiäyttää kit-
koontniieeksi yhteensä 353 rpl. 91 k. ja
20,481 tii. 28 p., joista samaan aikaatt
lähetettij Weiiäjälle 8,000 ruplaa.
—— Sett komitean jäsettinä, joiika ttilee
tarkastaa tnllitaksaa, ttileiiiat, ktiten H. D.
kertoo, oleiiiaait assessori H Höckert, kaitp-
paiteiiivos A. W. Wahreii, tulliiihoitaja
homineuivos J. E. Ieriigrett sekä konsulit
J. Jiiliit ja F. Richardt.
— Tullitulot Suottiessa tekiivät tviiiiie
helitiikiiiiit tviiiiteisetiä päiwänä 792,784
itik. 95 p., ja saittana päiwänä iv. 1880
686,462 mk. 67 p. sekä satiiatta päiwänä
iv. 1873) 728,915 mk. 83) p. (11. S.)
— Maaiuiue wiinapalttiuioiii omistajat
hotiiiiiaaivat, kiiteii "Wasa T." kertoo, ensi
heinäkitiitt 1 p:nä pidettäntää kokousta
Taiupereella, missä yhteisesti tarkasteltai-
siin koiiiiteaii ehdoitusta uudesta iviitia-
laista ja tuumittaisiin iittiita heidän aiti-
iitattiaiisa koskemia asioita.
– Tietoja Pietarista. Moiieiilaifia tie-
toja on kyllä koko wiime wiikon kuluessa
tttlltit ja ttäyttääpä yhä wieläkitt tnletttaii,
tiuitta siiitriii osa näistä oit pelkkiä tyhjiä
hithnja, jotka eiwät kestä iiioittakaaii päi-
ivää ja oivat tvaait osoitteetta siitä, että
ihmisten mielet wielä eiwät ole moitteet
ratthoittiia noitteit kanheitteit tapauksien pe-
rästä. Siksi kuin tärkeitiipiä tietoja saa-
daan, olkoou tässä waati seuraawat tiiai-
nitut:
"S:t Petersb. Herold" antaa seuraawan
kumauksen liunan kirkosta yöit aikana, jol-
loin alhainenkansa päästettiin sisääii osoit-
tatiiaatt kunnioitustansa rakastetun keisari-
tvainajatt rnuiniille:
Lintiaii kirkoit torttista, jonka teräivä
kärki yöii pinteydessäkin kuwasttin syitkkänä
taimaalle ja josta pitkä liehuipa tiiusta
lippu iliitoittaa pääkanpungille ja koko iital-
takiiiiiialle nyt mallitsewaa surua, kaikuit
puoliyöti hetken kumeat lyöitttit ja tiie as-
tniitiite kirkkoon, näytettyäiiiuie tarkkaa waa-
ria pitämälle polisille, että meillä siihen oit
lupa ja kuljettuamme pitkäiti sotaitties-ritvien
lätvitse.
Eitsititttiäisenä kohtaa silitiääiitiiie tuo
komea katafalki, jonka päällä knltaiiieii arkku
ott ja joiika yli melkein katostit alas riip-
puen lewiää keisarikrniinnlla kaunistettu
kallis telttaivaate. Werrattaiti tvähäit kynt-
tilöitä oit palamassa kirkoti iieljän keski-
pilarin wälillä, koko tiititt awara kirkko ott
aiwan piitieä ja sieltä iiäkyy ittaait haanniit-
tapaisesti tie walkoiset iiiariitori-arknt, jotka
peittäivät keisari-stiiviin maittajain jäseiiten
hautoja; itioneit yli leivittää pyhäinknmait
eteen sytytetty laittppn häinärätä ivaloaitsa,
joka tekee pimeyden wielä tttntuivaiiiiitaksi.
Sytvä, peloittansa hiljaisuus ytnpäröi
meitä, eikä ktitilii mitään tiiiitita kniti papiit
yksitoikkoista ääntä, joka arktiti pääpiiolella
oleivati riikonspöydätt luona lukee aivottai-
sesta raaittatnsta etvattkeliiiiiieja. Wähitel-
lett tottuu silitiäiiiitie pimeyteen ja huoiiiaaiti-
tiie tie lukuisat kiititiia-ivahdit, ylhäiset ken-
ralit, kaartin upserit ja aliupserit liitiiait-
kaartin komppaniasta ja itiuista sotajou-
koista, jotka yiiipäröitvät arkkua. Häälyivä
walo iiäyttää meille joskus siellä ikuista
tiittansa lepääwäit keisarin pääit, useasti
iiäyttää ikääitkiiitt tnittisiitiiiie sitä peittäivän
keitteäit harson alta niiot rakkaat kasivotkin.
Arknit alapuolella ott kultakankaalla peite-
tyillä jakkaroilla ivaiitajaii lukemattomat
kiintiiatiierkit itioitiivärisitte nauhoinensa
oiitittiisetia ivastakvhtaiia titttille suruti osoi-
tuksille Pääpiiolellit havinaamme etisiksi
tvaitiokalletiksiin kuultiivan keisarilliseti liputi,
joiika korkea maittaja sääsi Weiiäjäii tuttita-
kiiiittati tuhat-muotiseit juhlan muistoksi.
.liotitte hopealla silattua wartta kannattaa
raskasta kultaista kangasta, jolle waltiokvtka
oit itenlottii ja jonka kärjestä Aiitreaii-rita-
rikiiiiiiati leiveä nauha riipptiii. Lippu-
ivaatteeii yläpiiolella oit krunun täydestä
kullasta. Liptiit inoletnmilla pnolilla on
kultaisilla patjoilla 9 kruniiua, knltaitieii
maitikka ja tvaltioiiiiekka. Warsitiaiiteii kei-
sarikrnitiin tvoittaa kaikki loistossit ja seit
monilukuiset timantit kimaltelemat tiitolipi-
nieässä titotiitnisiiiiiiiilla iviireillä. .Koine-
tidessa sitä lähinnä oti Pitolan kuningas-
kruuiiti, jonka hiiipnssa oit itiiit suuri rn-
biiii, ettei iitoittta titissään.
Mntta niyöhiiisestä yiistä huolimatta
wallitsee tvilkas liike tällä pyhällä paikalla.
Pitkässä syitkässä joitossa, kttksi riiiitattaiit,
asttiu alhaiiiett kaitsit kirkkooit Tuhaiisit-
tain seisoo heitä ulkopuolella odotellen ivtto-
roattsa, koskit pääsemät rakkaaii hallitsijaitsa
arkiiii luokse. Siinä itäkee yksinkertaisia
talonpoikia pitkissä katihtattoissaati, työiiiie-
hiä tiseiit rikkinäisissä ttirkeissaatt, ivauhoja
iittiiiiiii, jotka tuskin pääsetvät liikkeelle, it-
ketviä tvaitiioja, jotka katttaivat pieniä lap-
sia sylissääii; heillä ei ole murhepukuja,
iiititta kasivoista itäkyy murhe selivästi.
Iokainen laskee etisin poltttilleitsa arkitii
tviereeii, sitteti astuivat he esiitt ja sitiitele-
wat, hartaasti ristittiiterkkiä tehden, keisa-
rin riititiiiitt päiinllä olewaa pyhitin kuititta;
sitten titettentät he satiiassa järjestyksessä
ääitettötiiiiiä ulos ja toisia tulee sijaan, ja
itiin kiiluu hetki hetkeltä, yö toisensa perääti
ja liikeiiiatoit oit ttiide.it joukko, jotka kirkossa
käyivät. (11" S.)
Iliitrhaaja Rissakoivin isä ei ole ivoittitt
kestiiä sitä häpeiiä, miitkä poikii oit hänelle
tuottanut, ivaaii ott hätt, kiiteii Moskowan
lehdet kertoitiat, ampunut itsetisä.
Jtiustoiikauppias .siolioseivia ei olekaan
wielä saatti kiitiiti. Se mies tiaisensa kittis-
sa, jotka .itroiisiadt’issa ivaiigittiiii ja joita
Koliosewiti pariskunnaksi luultiin, olikiti
eriis wiaton ja ajattelematon ylioppilas
Pietttrista.
lukonmaita,
Yleiuen hitotitio on yhä kääntytiyt tioit-
teii htirjaiii nihilistein iliitestyittiseeii ja
toititiiti iiiissä maissa, joissa he tvielii la-
kiett suojassa saatvat oleskella niitikniii
iiiiiutkiit yksityiset seurat. Nätnät titaat
oivat etnpääsjä Stveitsi, Ranska ja Eiig-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
