Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13338322"
!7:0 81.
tilikili.
Ijotojtt ’kiit-iiii jcttujiiiiiöjstn "jti biiqu-Siitiiiiostn.
’käsuuua
hakuhun" 10 punu
-7—
Tilaus" ja jakamapaikat:
Leltden painopaikka, t:ri A. W. Jahtislonin kir-
Tilaiiöhinta:
Ttniiii posti" "ities- postl-
Leltdeti konttori ja painopaikka:
Lititiatikatu N:o 23 !3.
Jlttiaittiksia
jamyymälä Hj. Rydmauin ja kumpp. laitippupitoti 2""" ’minni- "’"m’ini- –— "k 12"’ penkiiä e.,"si .si’kmkin ja !0 peuuiii "milla
Ltnnankatu l sekä herrain C. A. Röttttberg"i"it, H. Kökö wuodelta 3 in- — 4 m- !! ?; 4 in- 23’ p" L " , fmkmlla. p.mnika rmnini wastamnie,tumk lehd.e’k
A. Lundeliit’iii, J. A. Krieger"iu ja J. L. Törn- 1/e ininödeltu I in- 50 P- 217"!1 p" 2 m"20 p" kyde" !v.-tununinine- tuinttinja’ paknoykkkkllk.fa ja herra A" W" JahnstIIIII kma-
roth’in kauppapuodit" Kuukaudelta – 25 p. Kosti Wehatieii. myymlllllslll-
’ " ketit marittana asiana kerrottu, että maa- singfors, Ostra ja Wcstra Nyland y. iit wiättiistä. Parwieu alla ott usein hiittine-
IUUIIIII; marsalkka wiime waltiopäiwillä, wapah. Hiljakkoin ott lttpa saatit uttdeti tämän äiiä päiwänä muikea lukeakeskellä päiwää-
" " " S" W. v. Troil tttlisi tähän toimeen tii- puolueen "lehden ulosantamiseen Turussa, kiti. Paljon kirkoti sistts tooittaisi, jos
Syystll ettll kllklplingln pa- tititetyksi. Uusimpien huhiijett inukaatt tä- itiittellii "Alto Tidiiing",jasuoutenkielistäkin nuo rappiolla olemat ttarivet, joita piattkin
loinestari ott "ilmoittanut että
wasta aletussa palokatselimtk-
sessa useissa puulaattioilla wa-
rnstetnissa keittiöissä ja leipo-
hnoneissa takkojeit edustalla
ei ole rakennusjärjestyksen 34
§:ssä iuriäre’ittyä torihintain
puolentoista kynti-’iran lewyis-
tä tulenkest-"i’wää yinpärystc’iä,
huomautetaan asianomaisia ta-
lonomistajia ja hoitajia täteii
wakaasti laiti nhalla titta’ ptui-
tetta kiiruusti poistainaaii;
Turun "raatihuone Lokaknnu
3 p:nä ]882;
M a i :? t r a a t i,
JJiorilsors ju alit-tupp.
Tawaratttoitnitusta tekee pitai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordsors ja .linnit-p.
Telesotii !ii:o l.
Palowak’untnsnbtiö
" in" ; " " "" —
]kb;I39iIIAÄIEIlj-[r!lle
ottaa ivastaan palomakuutuksia rakennuksista, trias-
itiesta tawat-asta ja kattppttwarastosta halivasta
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten katitta.
A. BI-. Jaljuasoii, E. Ryluud,
tuottiiokirkkotoritt warrella, Liniiatikatu :ii:tt 27
Sampereeu liiiiapalttittaa ja peite-
"I-’ aineita tehtaait hintoihin
C, A. Strömliergillti.
.kiirje Hel maistit.
7 p. Lokak. 1882.
Seiiaatin puheenjohtaja, Kilpajuoksu-
Pohioisutstidcn hist professioni. Hel-
sinain rakennukset. Wiikinkiläiset sa-
iioitialehdey.
"Puhe niliilisteistä, jolkit yhteeti aikaatt
antoiwat paljoti työtä puheliaille leuka-
luille ja harmia satiottialehdille, ktttt eiwät
näet saatteet iiiistii kertoa, ott jo taas titt-
hottuttitt ja loppttttttt Toiwokaamme että
itse nihilistit iityöskitt owat kadonneet
Suomesta. Wilkkaampatta puhe-aineena
on tiitä nykyä taas ollttt uudet senaatto-
(Sisältö-,
rit. Joka yhtä on ylistänyt, se toista on
moittinut, ttiiiikttitt Aurakin tviinteisessä
numerossaan osoittaa Daghladista. Mutta
mikä jo ott tapahtttttttt, sitä ei ettiiä saa tapitit-
tuiuattontaksi. Koskitieit istuit nyt kuti istuu-
kiit settaatissa ja kulkee ttraatisa, huolimatta
nyt iiiitikttiti ei eniteitkääti,rttotsikiihkoistett
kuttujata lottkkaawista purkauksista yhtii
wiihiitt kttitt kuu koirien haukkumisesta.
— Mutta tiirkeii jopa tärkeiii sija ott se-
naatissamme toielii tyhjiiuä. Wapahcrm
!ltordenstamiii kuoleman jiilkeett oit settaa-
tin talottsosasto wielii ilittaii puheenjohta-
jatt sijaista. Metdän itiaait omituiset oitit
tekewät, että titeidätt "ittinisteristö" tekee
kaikessa rauhassa työtäätt iltttait päättii-
tiisteriä. Muualla ott piiiitttinisteri kaikki.
Häti se ott, joka luo itttdett ministeristöu,
Jtts seittiihdett päättiitiisteri litopttit, sytityy
ankara "kriisi” siksi, ettii ott onnistuttu saa-
tttaan itusi päätttiuisteri. Jit sillaikaa ott
koko tiialtakuntian !tallitus ikiiäiikttiit sei-
sahdtts tilassa. Meillä et lahes puoleti
ivuotiuett tätuutöinett "kriisi" näytä sytt-
nyttätvän sanottamaa hätriittä. Huhuja
kyllä on liikkunut ttiotiett moisia tulemasta
senaatin puheenjohtajasta. Nitnpä on me,l-
iitä kaikkein puolueitten ja erittäiiikitt sito-
mettinielisten harras toiwo kitttltttt pettä-
wäit. Nyt nijet huhutaan että wapah.
seuratili E. af Forselles tulisiseuaatiu titit"
rapttheetijohtajaksi ja hänen sijansa täyte-
tyksi jollakin kenraalilla. Joka elää, saapi
nähdä; sillä ajatt pitkäätt käynee kai
toki waikeakst aittaa senaatitt olla tlittati
päätä. –
Syyskttittt lopttssa oli täällä kilpajuoksu
ei tawallisilla neljäjalkaisill-.t trawureilla,
ivaatt kahdett. Wäkeä oli titota otttoa
kilpailua katselemassa kosolta, ehkiipii tuhat
hettkeä. Suouten juoksia heinoset oiotit tttl-
leet hywäiiit itiaitieeseti fliaiiskassakin. Eipä
iiiiytä meidän ittiesteiikäätt tarwitsewan
nopeuttaan häwetä. Wäitetääti uitet että
Englanttiu paraat kilpajuoksijat owat ai-
noastaan muutamia sekuntia etewiitititiät
meikäläisiä. Wähitt aika, jossa kilpailijat
eittiiittiwät ittäärätyn matkan (!,.-";; wirstaa)
oli 5() sekttiitia. (Kaikki trawttrt juokst-
wat iltttan "rikkoutatta".) ——
Että harjoittts tekee paljori tässä niin
kitiit titttttssakitt, itäkyy siitä, että harjaan-
tumattomat, !tiutta mtttttett liywät juoksi-
jat tarwitsiivat samaa ittatkaa tvartett ttli
60 sekunnin. Luultawaa oit ettii tiillaisia
kilpailuja täällä wastakin toimitetaan, ja
uhkaili tvarsiii ittoiti tämän wuotiststa kat-
selijoista ensi tvitotitia myöskin kilpailla,
joteit saatanee odottaa oikeiti stttiritt ktl-
pajuoksuja. Suotawa olisi että tällaisia
rtttttitiitt woitttia ja notkeutta wartttttawia
kil,pailitja tunttaisiin toittteett ittaaittttte
uutissakin kaupungeissa. Jtt jos niitit ta"
pahtuu, ei tvarttiaatikaait Turku, jakti oli
uimataidon etisiimåinett edistäjä ja edusta
ja Suomessa, tahdo olla tultuteitten. Ttt-
rttssa outin erinomaisen sopiipa juoksurata
oletttassa Uudeitmaan tttllitt ulkopuolla,
Wähäätt Heikkiläiitt wiewällä tiellä.
.slilpajuoksusta johtuu mieleeni kilpailut
tieteiden uralla. Wielä ott tuoreessa inuis-
tossit tie sttttret rettelöt ja riidat, tie wer"
rattomat häwyyttätttyydet, joitit tiiaamme
ruotsikiihkoiset syytiwät tttailittaait, kuu ase-
tettiiti yleisen historian professorin wirka
waltionetitvos Topelius’en jälkeen, joka siitä
erosi. Nut ott professori Koskisen siir-"
roti katitta senaattiin taasett pohjoistiiatden
historiat! professioni tttllttt awoimeksi. Ja
peljätäiiii taaskin sautallaisia rettelöitä syti-
tytvätt, sillit nytkin odotetaan kilpauralla
sekä "Finsk Tidskrtst’iit”” että inthlwojan"
toimittajat.
–– Helsiuki ott wiime suwena saatittt
warsitt tiioitta sekä sttttrta että kaunista
kiwirakettttitsta. Suuriti nitistit, sekä tätä
ttykyii Helsitittiti paras kaunistus. ott Grön-
qwist’iti wiidenkertaineu raketitttts Pohjois
Esplauaadikaduu warrella. LtIiiittiiwätpä
asian tutttijat, että tämä oit suttritt yksi-
tyisen rakentama rakeunus koko pohjois-
titaissa, 5stekarit ja Tukholutat siiheit litet-
ttttta. Täuiän tvaltaaivati rakennuksen eteen
tulee piatt pystytettäiväksi sutirett runoili-
jatttttie Runehergin titttistopatsas, jonka ki
tvijalkaa par’aikaa tvaltitistetaatt. Jos
Suomeu säätyhuone wielä siitt sijaansa
Esplattaadin warrella, titittkuiti jotkitt eh-
dottiivat iviittte waltiopäiwillä, itiiit sil-
loinpa Helsingin tttittttenkiit ihattalla Es-
platiaadilla on jotaitt katseltaivaakitt.
— Wiikittkipuolue (hurjimmat ruosikiiih-
koiset, jotka oman tunnustuksensa iiittkaatt
etwät tahdo tietää mitään sttotttalaisesta
kansasta ja sen ktelestä) näyttiitvät rupee-
watt oikeiit sttttriitt saitotttalehti puuhitti
Sillä jo on olemassa koko jotikko kiihkoisia
äänen kannattajia, semmoisia kuin Hel-
wiikinkilehteä kttitlttn siellä hontmattawau.
Kuten olett kuullut ott ioaikeus ainoastaan
sopiwan toititittajatt saamisesta, kitti tiäet
iitiikiiikiherrat eiwät tahdo osata suoitiea.
(Loistawtt todistits että !viikinkien oitta etu
kuitenkin waatii heitä tutustttittaait suo-
ttienkieleeu). Tiiällä pääkatipitngissakiii ott
sttttret tuuittat saadii aikaatt isoa wiikinki-
läistä päiwälehteä uitit eltä "Fiulaitd." Saa
siis olla ivarata että ääiitä iitailtttaan tti-
lee, tttutta kyllä ittahtitttkiti. on. ott.
Kertoclutia Taiwassalosta;
(Iatkoa wiime tt:roonl
Kuten iituitallakiit etinen on ollut tapana,
itiittpä täälläkin eniien aikaatt oit kuollei-
ta haudattu kirkkoon, ".attiatt alle. Kaikki
kuolleet eiwät kttitettkaatt saatteet paikkaa
kirkossit, waati aitioasiaan titahtawat ja
sellaiset, jotka oliwat hyödyttätieet kirkkoa
jossaiit suhteessa. Tämä kirkkoosi haititta-
minen lopetettiin Taiwassalossa iv. ]788.
Wiisitoista wuotta seit jälkeeii täytettiitt
kaikki haudat kirkon lattian alla ja rakeit-
iiettiitt täydelliset lattiat ei aitioastaatt petik-
kien alle waati myöskin käytäwille.
Mitä Taiivassaloit itse kirkkooit tulee ei
siitit eitiiä liette ttiitttta tiedossa olemaa
iitattiittawaa, kuin tulipalo siellä. Wuon-
iia 1786 heittäktttttt 28 päiwänä käwi ko-
iva rikkois-ilma Taitttassalossa. Salainoit-
si yhtii ttiittaa, iiiitt ettii taiwas näytti
äärettömältä tulimereltä; herkkä uskoisem-
tuat luttliivat titaailtttatt loptttt tuletvatt.
Täiitän lisäksi alkoiivat illalla tiotti auritt-
goit laskuti aikaatt kirkon kellot soida, lisä-
tett wielä kutitealIa äänelläusä yleistit kau-
histusta. Ne olitvat hätäkellot: salaina oli
iskettijt kirkon puiseett terivatttttttt kattoon,
joka nyt leimahti piati liekkeihin. Kirkoit
sisusttta suojeliwat sett wahwat kiwiseittät
ja holtvattu katto, itiitt että sisusta saatiiti
suurella waiwalla pelastetuksi. Katto sitä
wastoin paloi kokottaatt ynnä myöskin kaksi
iitttttratttta hautaa rttttittiitteett. — uittitäit
paloit jälkeen rakennettiin kirkko eittiseeit
kuiitoottsa taas settraawatia wuottna.
:lioin kuuden sadat! wttodett waihetlla
tiiviit siis iitto suitrista harmaista kiiviloh-
kareista tehdyt seiniit kestiiiieet ja kaikkea
kuluttama tiikit ei tiiiy woitteett ttiille iitt-
tääni; sillä tuossa tie wielä, lahootttiseit
merkkiä uiinttätuättä, seisoivat wakaitia jos
kohta wähän synkkiuä, kolkkoiita, — näyt-
täwätpä ne uhmaaman tulewaisttuttakin.
Paljon oti ioartttaankitt näiden iitttttrieit
sifällä nikoittaan tapaluunut, jotka iäksi
otvat waipuueet !tiiholan helmoihin, toistit
teit siten ttykupoltville heidänkiu kohtaloaan.
Moiti oittait ttiiittott ivaitvaattia sydän ott
siellä kttiitttyiiyt korkeutta kohden, ittotti ott
tilkoittaailittalle koreillett istuillut siellä, sy-
dän wento !vieraana taiwaalle, Siellä ott
katoolis-aikoina ittuittoiti wietetty koitteita
jtttttalati p:tlweluksia messuineen. maahait
lankeeuiisineett ja muute temppuineen j.n.e.
Kukaau kirkosstt käwijä tiykuäiitt ei ivot
olla huomaamatta ttiota yleistä rappioti-
laa, joka wallitsee kaikkialla kirkossa. Pen-
kit otvat ahkerasti käyttiiiitisestä kuluneet
ativan httottoit näköisiksi: ttseat istuin" ja
jalka-laudat otvat ativait irrallaatt, ittaali
kulttttitt, itiin ettei sitä ttäy kttttt siellä
täällä.
Kuten jo ott itiaintttu, on tämä kirkko
pienien ja tviihälukuistett akkunainsa takia
satigett pitneä, kolkko, kellarimaiuen. Tä-
hän pimeyteen ja raskasittaisuuteen waikut-
tatvat suuresti myöskin nuo monet par-
wet, jotka estäwät senkin wähän walon le-
jo täytytiee korjata, woisi poistaa kokonaan,
aittakatt ittitut koltite, paitsi ttrkttparivea.
thlo pääsisi silloitt paljoa paremmin le-
weneutiiäu, kirkko kokonaisuudessaan saisi
säättiiölliseutmän iituodon ja sitttrt osa tuos-
ta raskastuaisesta kellarimaisuudesta katoisi.
Jos tämän lisäksi wielä suurennettaisiin
tuttutautia ikkunoita, laitettaisiin uudestaan
penkit, silitettäistin iituuriliitualla seinät ja
epiitasatset pilarit; ja tämän lisäksi tulisi
wielä laittuiitys-uunit, uitit tvoisi kirkko kil-
pailla tititikä uudemman kirkoit kaussa ta-
hansa.
Nttkyineu kellotapuli, joka ott ra-
kettitettu wähän utatkatt väähäu kirkosta,
ittaaittieu toisellapuolclla olewalle kalliolle",on
sangen nuori. Se rakeitnettiinwuonna 1799,
sittekun samalla paikalla sitä eniiett ollut
puinen kellotapuli oli lahotiuttt. Nykyisen
ktwisett kellotapulitt edellii ollttt ptiiiieti oli
rakettttettit tv. 1679. Missä kellotapuli si-
tä enneii oli ollitt, ott epätietoisttt, sillä
mitään jälkiä siitä ei ole enää näkywissä,
eiwätkä tttyöskiiän wanhat asiakirjat siitä
mitään ittaiititse. (Jatk.)
Kotiinaalta.
Tulkinnon laweainttaa wiraitsaa-
uusoikeutta warten suoritti lattautaitta
Naantaltti kappalaitien A. E. Heliu, jonka
tieto ja taito ktitoksella hywäksyttiin.
— Suomalaista titaltiotilys:ota warten,
joka Poriitt etisi syksynä perustetuittt, on
kouluylihallitus kirjoituksella wiime kttnn
26 p:ltä, käskettyt täkäläistä kouluneu-
wostoa hankkimaan kaksi huonetta ja tar-
peelliset ulkohuoneet alkuunpantawalle en-
simäiselle luokalle ja jos mahdollista haitk-
kititaatt niitä sellaisessa huoneustossa, jotta
koulua siinä woidaan lawentaa.
Tiimä Satakunnan kertoitta tiutinen on
jotensakin odottamaton, kun ittttistatttttte,
ettii pappis ja talaitpoikaissäädyt yksityi-
sissii pytjittöesityksissä lattsuitvat sen toiwo-
tttttksett, että hallitus perustaissaan uusia
sitoutalaisia lyseoita ottaisi haltuunsa sa-
moissa paikkakunnissa löytywät yksityisly-
seot, eikä siis alkaisi ensimmäisestä luo-
kasta. Sanita kohtalo, joka nyt niiyttää
uhkaaman "Poritt yksityislyseota, tulee kai
ittyöskttt Turuii ja Oulttit lyseoille. Waikea
ott kuitenkin itskoa, että hallttus jiittäisi
yksityislyseot ttiainituisfa paikoissa oman
ottttettsa nojaatt. Warmaa ainakin lienee,
ettäwaltio, riittäwiiä waltio-apua atttiten,
saattaa ttiaittituissa paikoissa perustetut
yksityislyseot perille asti; sillä ethän liene
hallituksett aikomuksena yhä wielä pitää
wireillä yleistä tyytymättömyyttii, joka on
ollut oleittassa sttotnalaisten koulujen pe-
rustattiis-asiassa.
— Jll’itöiiä. Tuoit tuostakin on sa-
ttoittalehtien palstatilit ttiikyttyt kertomuksia
pahatt kurisista pojisttt, jotka huwitteleik-
seitiitt kaswieit haaskaattitsella yleisillä pai-
koilla, lyhtyjen sauttuuttamisella ja kiwien
heittämisillii ikkuitoista sisälle. Niinpä wii-
me wiikolla heitettiin ityrkin kokoittett kiivi
tri A. W. Jahnssou’in kirjakauppakont-
tooriin. Suotawaa olisi, ettii tällaisten
urostekojen harjoittajat saisiwat attsaitun
palkkansa.
——
—
— Raulaiieltä. Tulleen ilmoituksen
mukaan on tämän lokakuun 4 p:nä aa-
utulla radalta, 18 wirstaa itiatkan päässä
Helsingistä, tawattu kuollut mies, jonka
toinen jalka oli muserrettu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
