Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
llll
’kiotoja ’kiiruu Icuitjmttgistei "ja bättsi-Siiomostn.
li il.
’kiistaina
boliiiliiitiii 17 pittii.
3’"
Tilaiis- ja jakamapaikat:
Lebdett painopaikka, t:ri A. W. Jahussoitin kir-
jamyymälä Hj. Ryditiatiitt ja kumpp. lamppupuoti
Ltnnankatu 1 sekä herrani C. A. Nönnberg’iti, H.
A. Liiitdelitt’in, J. A. Krieger’in ja J. L. Törit-
roth’iit kauppapuodit.
Tilaiishlnta:
Tittitii timl-
konttori-sa
4 ni. ll p.
2 m. 11 p.
Mitlösa "äti-
kanttoreissa.
4 iit, 29 p.
2 in. 20 p.
Ttii-insa
Koko wuodelta 3 ni. –
!4; wuodelta 1 ni. 50 p.
Kuukaudelta —— 25 p.
Lelideti konttori ja painopaikka:
Liiinankatu N:o 23 B.
Leliden !vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehaneii.
Jlnioitiiksia
ii 15 peittiiä ensi siivulla ja 10 penitiä mitilla
siivuilla pieneltä ritviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A" W. Jahiissottiii kirja-
niyytiiälässä.
eslciriilclcottn lcitliiiiatt I-oliiilciiuti 18 p.
aniita nllelcirjojtiiitiui; liet-raiti kireii-
töii Is’jc:litelliei-Ier’jti. seitti taitolisiin
"ja
Waa.lc’jti
iii-ulla
01tlett(iot—t"iii suosiollisella
3,4360" "dosiksi-5"""3335.
Glijekiiiii:
1. !kotitaimi-operasta "Sitnati [toe-
eitiie-Lrit”” . .
2. 3) 87Sirttieri . . " . .
bs Iitottiaiaiiieii liitunani-"tiilit ;
3. 4äitii:inte uti pointin-isso ’kuiosta
piiraolla. "tuitilla "sii elolim-
oellillii sojt. !97:o 99) . .
(ls)3jttiiitiit liet-rut hioitte-litet"-
Let", its’-"tiili ju 0Iiii"-itii0i"tk"l.
l’eriii.
ahlberg.
I7r. Sejtiiitert"
4 "stut "petuista ”"’]";ijliiilitiiltt”” . kiinnitit.
5. "liiii-iittlattlti osti-riistit " äitirtitni liiaton.
6. ns sinilante- eott tintto .
- ; n" "
bj §ciii-ruti, ,—iljejxt"ii "totieriitir 1"’ dchllbmb"
"krioetii ]ii-tiiolla. i"iiilttll;i"j;i rio"
liittei-ijiilii (iii-. R:ti 100)
slööittliiiit" ]terrat l’ielitelbep
gei”, littasi "ja illileiiiiorlkj.
7. "Uti iit" ilet" tiuli"” .siid
I-eiiilajaiset alitiinut li:lo 7 "j.pj).
I’iiiiSiiljppiijii 3 inarit-teiti"jaliaitlittiuori-
3011i;) 1 inarit-asin ottaisit-"tii tiilikoti 4. isi.
Jnlinaöoti’iti lcii;jttlciiiiji:i33ii., Selcti laittajain"
jtäirittiti iltitjittitli-llit iirolla
EIFcekmst-" 3497,-"-
Warastettii;
Yiillä wastaan 14 päimää tijtii ktiiitit ivat-astet-
tiiii Atira—joestii Miiltamierussa "t kapr-aletta limossa
olemia, attierikalaisia Rio-tvuotia, joista karmat jo
oli poijes otettti. 100 iiiitrkaii palkinnon saa, joka
laittaa witodat takasin ja martaat! iliiti.
K. G. Toruberg.
ölioeiisoes jii (kiintyisi.
Tawaraittoitititntsta tekee pikiti-
sesti ja lialpahinttaisesti
Nordfors ja Kuiupp,
Telesoiti N:o l.
Palwelukseeii otetaan,
2 ?ventkää, tiiieluisaiittnin tottittieitii
kiirittiirin-työhöii, saamat
kohta tiitisiin kuin ilmoittawat itsensä
Antott Malinille
Uiidessitkiiiiptingissa.
Palowakuutusyhtiö
in " " - "7" "
I -DLI I"IJI
ottaa ivastitiitt palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta tawat-asta ja katippawarastoöta hiilinasta
maksusta iillekirjoittatieideit asiamiesten kiitittit.
A. BI. Iahiteisoii, E. Nyluud,
tuomiokirkkotorin warrella. Litiitiinkatu N:o 27.
" Tapahttineesta syystä
keskeytetääii hövrvlaiwa
wuoro Nkaariaiihami-
Abkeraii
naait lauantaina Lokak’iiuii 21 p.
Kertocltiiia Taiiiiassalosta;
(Iatkoit)
Stttiriti osa iit ii a-alastii oit sekä
ntatiitertnaalla ettii siiitrilla wuorista. !viel-
kein kaikki tasaitten itiiiit on jo peltoitiii ja
niittyittii, itiiit ettei enää peltoit jit niittyii
woi raittiota juuri itiiiieki"ikiiiitt lisäksi. Tijs:
tii iiätittäisi, ikiiäitkitiit ei pitäjän wäkilu-
kit enää woisikaati lisiiiitttyii, koska iitittit
wiljelysmaiita ei ettää ole saatattiissit. Set-
laiseit kohtiiloit alaiseksi ei ktiitetikiiatt Tai-
wassaloii oli" luotu. Eitnett ioiljeltyii maa-
ta woi ttiiet piireiiiitiitlla hoidolla saattaa
ttiottatiiaait nykyistä enemmän. Sitii pait-
si oit Taiwassalolla, olleti uieripitäjii se, etti,
että iiterestii kiisitiiiii sille yhii titittii niitata
lisiiäti ja sangen suuressa määrin; Tai-
wassalon saaristoa ympäröiwät lahdelmat
owat nimittäiit useimmat sangen matalat.
Tutkiitiiisten iiittkiiatt alenee wesi näillii tie-
noin kyyttärätt sadassa wuodessa.
Esiinerkiksi siihen, mitenkä paljoit wilje-
lysinaata täällä aitastetaait tvtiosisatajett
kiiluessa titereltä, woipi mainita setiraawatt
seikatt, joka wanhoissa kirjoissit löytyy wie-
lä jälkiutaailtnitlle iittiistooti pantuna: wii-
me wuosisadan alitssii oli ihiiti nykyiset!
pappilan aitatt lttoita suuri rantahuone,
josta woipi kulkea koliitelle eri taholle niittittäiii
Mutilan ja Wasikkalttodon kulumaltakin
puolelta, titwallisilla 5-laitaisilla ktttuweneil-
lä. Wanhoissa kirjoissa mainitaan iuyiis-
kiit, että etiiietiaikaait ott ainiiitt kirkon wie-
reen ktiljettti weneillä. Koko tito sangen
atoarit ala kirkosta Wasikkaluotoon, Muti;
liiti ja Wehaksett iititidett wiili aitta iiiereett
iisti Klttpin kedoit yli, yli puoleti penikul-
iiiatt pituudelta oit siis ettiteii olliit aaltoi-
lemana ttieretiä. Nyt oit samalla paikalla
pitäjän wiljawitiipiit peltojii, jit tnoiteti tii-
loti niitty" ja suittio-maat. Kuit satakun-
ta wuotta kttlttit, oit siis jo koko Lemini-
tyisteii raittiiit ja Kalkait atikko niittynä
ja peltoita. Näiu tuutittaa aikii ttiaaii pin-
nan itiiiodott.
Pääiisiallineu elin keitto pitäjässä ott
initiinmiljelys; waan tiiyöskitt kalastus, kar-
iiniritllistttideu lähteitä: .lliaanittiljelystä har:
joitetititti sinitalia tawoin ja siiitiitllii menes-
tyksellä, kititt tiittiiitllakitt Liittsisttoiitessa:
eteenpain iiteniiitäii — tiiaan ivarumasti
ja hiljakseett. Maanwiljelyksessii lienee erit-
täiit tiiaitiittaiva periittititt wiljelys, joka
ott sangen titottama. Seii historia aitsiiit-
see erittain tulla hiioittioou otetuksi.
Rtiotsissa kaswiitettiin ettsiitiiitäiset pe-
runat ni. 1724. Tietäiiksennne ei ole mi-
täätt marittaa tietoit minä
iitessa eitsiittiitäiset perttiiat kaswatettiiti;
waati titoitiii witosikytitiiteitiii jälkeen se oli.
Warntaa lienee, ettii wasta Poiuitterin so-
dait piiiitttttyii 1702 Suoiitalaiset sotilaat,
kiiti palasimat tästä sodasta, toiivat pertt-
noita laitktissaan Sitoiiieeii jit sett jälkeett
ruwettiin itiitä ioiljelettiiiiiit eneiittttäii Suo-
inichsa. Ettsiutinäisiien pitikkojeii joiikkooit,
joissii pertitioitii Siioiiiessa oit ittiljelty,on
Taimassalo epäileiiiättii ltiettawii. Sen
httotitiiit seiiritaitiista, perttiiaiit miljelystä
itiiiute wuosisadan loptissa ja tiiiitiitt wiio
sisitdittt altissa kosketuista asiakirjoista.
:liämät tietämät kertoit, ettii jo to. 1770
waiheilla perunoita oit kaswatettti Taiwas-
salossa iittttitaittissa paikoitt sekä jo sangen
yleisesti kymmenen ivttottit ntyiihetitinitt.
Wtiotina 18(;)2 oli perittiitiit wiljely jo ai-
wan yleinen Titiwitssalossa, siis saittiiitit
aikaitti kuin stitiriiittiiassa osassa Suomeii
e jtiuri ettsinkään tittelit hitrjoitettu tätitätt
ttiiljeleinistä. ål.liitittittuna miioittta tarjot-
tiiit tityöskin Taiwassalolaisille palkintoja
pertittiitt miljeleiitisestä, joita talousseura
siiheit aikiiati jakeli sellaisille, jotkii siihett
iiikaiitt ttiiljeliivät tätä nyt itiitt yleistit kas-
wiit. "palkinnon tarjoukseen wastasiwat
Taiwassalon ktiiitiiliiiset jitloiitielisesti, ettei-
iviit he otit wastaan palkintoja, koska lie
pitittiät itseusii kylliksi palkittuina siitä woi-
tosta, joiikii he peritiiiiitt wiljelemisestä siia-
itiitt. Tuossa ttiitstatiksessaatt talousseural-
le iltttoittiiwat he ntyöskitt, ettii jo tioiit
10 :115 witodeii kiiluessa he otvat saatteet
perunoita otititksi tarpeeksi sekä että pitti-
jästa wuosittaiit ott myytykin 200t) tytt-
iiyriit waiheilla. Wtionita 1814 ilittoite-
taan talousseuralle, ettei yhtiiiiit iitiiatilati
muistajaa enää löydit, joka ei wiljele pe-
runoita" Saitioin ilittoitetiiiitt, ettii siiheit
iiikiiatt kulutettiin pitäjiissii kaikkiaan itoiit
810 tyitityriä. Myöskiu peruttaja hiii-
ttastii ott tioitta ajoilta ilittoittiksia. Wtio-
den 1824 waiheilla maksoi perunatynnyri
jiiithoito ja kauppa owat saiigeii tärkeitä"
iottotitiit Stto-"
tawallisesti elokuitu lopulla yhtäpaljott kuin
ruistynnyrikin, ntyöhempään syksyllä pito"
let ruistynnyrin hintasta, siis jokseenkitt
sitttri eroittis, kiiti werrataan nykyaikoihin.
Kos näitä wiljelyssuhteita mertaa tittii-
hiit pitäjiitt saittaait aikaan Suomessa, niin
htiotniia, että Taiwassalo jo perittiaitt wil-
jelyksen altista asti iiiiiiissatuiiie ott ollut
etewimpiä siinä. Sanian iiiiiiiteeit, peru-
itiiiii liimattuna tiiaatta, itäyttää Taiwas-
salo yhä wieläkiit ylläpitiiwäii. Tuhansia
tyttiiyreitä wiedään sieltä joka wuosi Riiot-
siitt, Weiiäjälle ja etenkin ankitun ja
myöskin Helsinkiin.
Eunenkuitt jätämme tämän perittiajtitun
iooinee wielä mainita eriiiiti tartin, joka
kertoo, että eräs Siinditiall-nintitteit Titi-
mussalosta kotoisitt olltit sotttri olisi saaitut
mitalin Taiwassitlou kirkossa, kaswatettuaan
wiidestä Pomtiteriii sodasta ttioiitasta pe-
rititastaitn 5 nelikkoa. (Iatk.)
Kotiiuaalta.
— Köyliöii kirkkoherrainvaalissa t. k.
8 päiwänä sai Tyrwiinuöit kiippiilaiiteit
B. J. Söderiuan settrakuiiniitt kutsuttink-
sen, (S. T.)
– Suostnntaweroa ott siiostiiutawero-
kotititeat iiiääräiitieet tänä ttntoitiia:
i;;"Stiomen kansalaisilta:
Wirkamiehiltä y. iti. 14,78L): 80.
Kattppioilta, tehtailijoilta 40,730: 2(;).
Kiinteiiiteii otitistajiltii 1,652: —–
Muilta kutti Stiouiett-
alatiiiiisilta 2,547: 20.
Erityistä suostuntoa:
Ontt- ja patteri-tehtaista 37,983: 95.
Korttitehtaasta 7,22t;: 40.
Yhteeti 98,100: 35.
Wiiodett 1881 stiostttiitattterokoiititeaitt
titääräiiiitä sttostuittawero teki 90,364: 50.
— Wiikiwiiltaitiett ilkityö Toissit päi-
mäitii tapahtui, ettii kitit eriis herrasmies
illalla kulki kattia pitkin, sattui ltäuelle tu-
letitaaii wastaan itttttttainia juopuneita
tiiiehiä, sotkit ohitse iiientyättsä kiiaioiioat
jokakiti herriisiitieheit seliiti takiiiia olemiin
kiisiin ja, ktttt hän kääntyi heitä itioitti-
maan ttiostii siiitiottonttttidesta, heittiwät
häntä wasten otsaa puolentuopin pullon,
joka saattoi hänelle pithatt hitawan.
—— .siaaksirikko Aiirajoessa, Gräs Tiii-
massalan Hylkilästä kotoisin olewa wette
kiitsot hiiioäksi, omistajainsa kirkossa olles-
sa wiittte sttiittttittiiiita, witjotii kiilariitt-
niissa, tiu ii oiitistajitt palitsiwat oli enään
masto iiäkymissii heidän ioeneestiiän. We-
neessii olemat tawarat pilaantttiitiat luoti-
nollisesti suttrititutaksi osaksi. Sijtj weiteen
wajoamtseeii oli suuri pohjaan tullut rei-
kii jaka kuitenkaan ottttekti ei auennut
tilopitllit.
— "liimainen paholaineit. Eräs hetiki-
lö puimisessa doiitiiiopitwttssa on toiiiite il-
toiita liikkunut kaupunkianne kaduilla, pe-
loitellen itmimaiiisa inukaan yksiiiiiisiä ih-
iitisiij, onpa se etsinyt itselleen toimialaa
asuinhuoneiden eteisissiikin, jostii woittee
päättää, ettei hiitten tarkoituksensa ole piil-
jas kitittitiiiteleminen.
—— Tehdiis; Turtin kaakelitehtaan osa-;
keyhtiö oti itiaistraatille t k: 11 p:iiä il-
tiioittaititt aikowansa toitteilla N.rot 3 ja
4,3 kaitp.osiin 13 korttelissa perustaa toh-
tiiatt ja käyttää sitä kaakelin ja muiden
fiijaitsi-tiiitteu walittistiiiitista warten yh-
tiiii: toittiinimellii: Tttrtiti kaakelitehtaan
osakeyhtiö. (S. T.)
—— Rawiiitolanoikeiideii oit läänin ku-
weriiiiöri t. k, 12 p. iiiiiiintättyt raittiitko-
liiitpitiijä Jtiliits "Littdgren’ille ratitiitieti-
hotellissii ja konditori Johait §liritihold
Lehtiselle "Wirwotits" ttiiitisessii ra-
witttolassa kaupungin tullin ulkopuolella.
—— Satakiinniitt maatiwiljelyssitiran joli-
tol’uimait koketiksessa titaaniiittaiita 9 p. t.
k. päätettiiti aittaa piilkitttojit hywästä
ky’wöheinätt wiljelyksestä setiraa-
wille:
Tarkastajatt hra Wahlroos’iit laitsutinon
itiukaatt olisiwat ritstholliirit S. N. Wan-
hartano -Poriu titaitseiirakutinasta ja
Kaarlo Nautajoki Tyrwäästä olleetan-
ilolliset saaittaiin palkitttoja, iiiittta siihen
ttähdeit, ettii he kumpikin owat suurten ti-
lain oiitistajiit, joiden ttilo itse palkitsee
itscnsä, päätettiiit heille antaa kutittitallekin
julkinen kiitoslause.
Ensintäisen rahapalkitinon, 200
iii-kiia, siti rusthollari Oskar Ritarla
Kiikan kiippelista Tyrwäässä ja torppari
Nikodemtis Kallio Wihteljärwen kyläs-
tä Kattkaanpäätt pitäjää.
Jaettawaksi asetetut kaksi wähempää
100 markan palkitttoit hywästä kylttiiihei-
nättittiljeltiksestä, päätettiin aittaa tottien
torppari Jaakko Rosengren Jaakko-
lalle "Pietnietnen kylästä Poriit maaseu-
rakttiitaa ja tottien liiittpuoti Sandlierg
"Peltomaalle Laittpitt kartanosta Ahlitisissa.
Yiipäänsä oli hra Wahlroos tehnyt pal-
kiittiotthiikijaiii tiloilla seit htioiitiott, että
he owat haluttoitiitt ryhttninääii liiotinon-
iiiittyjä paraittaittiiait. .stttitcttkitt oli hän
huomainnut joiikiiit hakijoista tätä harras-
taivait, jit päätti seurit tiistit jakaa torppari
!lllirohdaselle Laiiistii jit nimikauppias
Ioel Kaharile Etirajoelta, kummiillekin
35 markkaa iitaksittoiiit Storebron auran
n:o 22, kehoitttspalkitttoua. (Sat.)
–— Liiiisisuoiiiiilaineit ylioppilasosakiiuta
oit iitääriiiiityt 300 mk. palkinnoksi sille
osakiinitati jäsenelle, joka eittien 1883 wuo-
den loppttit kirjoittaa osiikitiiitait historian,
joiika tulee myöskin käsittäii ttiideti osiikttn-
tien waiheet, joista läitsistioiitalaiiiett osa-
kuitta on stitttynyt.
–-— Kustaa II Adolfin 250 wiiotista
muistojuhlaa oit Porissit päätettit wiettää
iiiiiiiiittiti kititiitkaait kuolin päiwättä, ensi
marraskuun 6 p:nä. Koska tito tiiaiuio
kuningas ktioli uskontoaan intolustaessa,
oit katsottu soittelijaaksi, ettii hänen mitis-
toaati myöskin wietetään Ittittitlaitpalwe-
luksella; (Sat.)
—— Poriit rautatien rakennuspuuhia war-
ten oli toissa sunnuntaiehtoona kokoon-
tunut Otawan riimintolaan wähenipi liiku
katiptinkilaisiit, jotka piiättiioät, ettii pyy-
detäiin jotakuta paikkakutinalla tunnettua,
kansanluottamusta puoleensa maittanutta
hettkilöä, oitis kittstititaan Porin kaupun-
kiin yleistä maakuntakokousta, johon kun-
tia kehoitettaisiin, itiin useita kiitit ittith-
dollista, editsiniehiä lähettäiniiiin. Kunnat
sitte woisiwat kitkin erikseen walitit oittan
toitttikuuitait, asian ettiit ktiiinassii ivalivo-
tttaiin. Myös katsottiin wälttäiuättötuäksi,
että Porin kaupunki oittalla kustannuksel-
laan, mahdollisimman pikaisesti, toimittaa
tutkimuksen jit kustiinniis-armian aiwotulla
radalla Porista wattionrautatielle llrja-
laait tahi Loiiiiaalle, ktitnpaaii edullisem-
titaksi uähtäisiin. (Sat.)
— Knolnt. Herastuomari ja tvaltio-
päitvätities Johan Erik Keto kuoli 7 p.
t. k. 5t; wuoden ikäisettä Mustasaareu
pitäjässä. Waltiopäiwillä, joihin hätt ott
ottanut osaa kaikkiin, paitsi 187"") itutodeit,
oit hänen tointeitsii aina ollitt eteivää laa-
ttia jit onkin hiin sentähden ollut kutsiittti
erilaisiin komiteoihin. :violistin kansansi-
wistystä on hiitt innokkaasti harrastanut
— Onln! juotualaisen lyseon johtokun-
tit, on, kuten P. S. kertoo, lähettämjt H.
lk. Majestetille alamaisen nuotituksen, jos-
sa pyydetään tvaltio-awitn korottamista,
4,500 itiarkkaan kittiikiti toimessa olemaa
luokkaa kohti eli yhteensä 7:lle luokalle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
