- Project Runeberg -  Bidrag till Kännedom af Finlands Natur och Folk, utgifna af Finska Vetenskaps-Societeten / Tjugondenionde Häftet /
117

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

117

muualla Hauholla, joka läheskään voisi vertoja vetää
Pyhäjärven rantojen ja Tuuloksen pesäpaikan
muinaismuistoille. Niinkuin äsken koetin selittää, on vesikulku
Hauholla ennen ollut vielä suurempiarvoinen, kuin nykyään.
Kuinka vanhan aikainen tuo Roineen ja Hauhon
isosel-kien välinen vesiväylä, joka kamminkin yhdellä puolen
päätyy Haaksivalkaman rantaan, on, saanemme käsitystä
eräästä muinaisjäännöksestä, josta jo olen kertonut (s.
41), nimittäin Lumiaissaaresta. Niinkuin jo viitatussa
paikassa huomautin, kohoaa se hautauskumpuineen
tämän vesitien varrella. Sopinee siis kysyä, minkätähden
pantiin tuo muinoinen kumpu juuri tälle saarelle, vaikka
useampia muita ja suurempiakin yltäkyllin tavataan
Roineessa? Kun muinaistutkinto muualla 011 tullut siihen
huomioon, että ihmiset kaukaisimmassakin pakanuudessa
mielellään pystyttivät vainajain muistomerkit eteville ja
usein huomatuille paikoille, niinkuin nykyäänkin tapahtuu,
emme taida olla päättämättä, että tätä tietä
Lumiaissaa-ren ohitse ja Tuuloksen kautta jo ennen Suomen suvun
tänne tuloa käytettiin (vrt. s. 74 ja 75). Eikö meidän
siis ole myönnettävä, että muinaishämäläiset, soudellen
näillä vesillä ja veneillään kyntäen sen aaltoja,
kuitenkin kulkivat edelläkävijäinsä haaksien jäljissä?
Sentäh-den olemme ehkä jo edellä käsittäneet kuinka Tuulos
Haaksivalkamoineen sai niin etevän ja muistorikkaan
sijan muinaishistoriassamme. Olen kuitenkin tahtonut
tästä uudelleen muistuttaa, koska kaikki nämä seikat
antavat tarpeellisen pohjan sille tarulle, joka sanoo
Tuuloksen nimen muinoin olleen sekä Hauhon että
Tuuloksen yhteisenä nimenä*), ja sen ohessa kertoo Tuuloksen

*) Herkepæus. Hauho socken. 1756. s. 3 : Suometar v. 1854, N:o 19.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 15:46:15 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/bkfnf/29/0127.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free