- Project Runeberg -  Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen /
158

(1894) Author: Johan Richard Danielson-Kalmari
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

158

"\VaUeen puhui talonpoikien itsepäisyydestä. Mitä nimeä
siitä käytettäneekin — itsepäisyys, sitkeys, kestävyys — se
ominaisuus pelasti heille tulevaisuuden. Jos talonpojat
olisivat mukautuneet katsomaan tilaansa 1826 vuoden asetuksella
lopullisesti ratkaistuksi, olisi se siihen jäänytkin. Mutta
tottuneina kohtalon vaihteluun ja pysyen vankkumattomassa
vakaumuksessaan, että onneton asetus sisälsijulkean vääryyden,
he eivät herjenneet parempia aikoja toivomasta. Koko
heidän olonsa ja esiintymisensä oli ilmeinen vastalause isäntien
valtaa vastaan. Se vaikutti, että oikeudentunto ei heidän
suhteensa enää päässyt muussakaan Suomessa horroksiin.
Jota virkeämmäksi osanotto maamme yhteisiin asioihin 1850
luvulla ja seuraavan vuosikymmenen alulla elpyi, sitä
useamman kansalaisen silmät aukenivat näkemään avonaista
haavaa, joka ammoitti Viipurin läänin oloissa. Se käsitys voitti
alaa ja vakaantui, että isänmaan sisällinen eheys, niinkuin
sen kunniakin, vaati tämän haavan parantamista.

Lah joitusuiaitten lunastaa valtion välitvkM-llä. jota jp
Carl Stjernvall oli ehdottanut, oli parannuskeinona ainoa
mahdollinen. Hallitus antoikin sitä tarkoittavan esityksen 1863
—ti 4 vuosien valtiopäiville. Silloin ei tosin vielä täydellistä
yksimielisyyttä saavutettu, mutta kun hallitus v. 18Ö7 uudisti
esityksensä, tämä hyväksyttiin. Se lunastus, joka siten alkoi,
ei ollut pakkoluovutusta, ja on sentähden jatkunut lähes
neljännesvuosisadan. Vasta 1891 vuoden valtiopäivillä
valtiovarain toimituskunta saattoi kertomuksessaan ilmoittaa,
että viimeinenkin osto oli edellisenä vuonna tullut toimeen.
Suonien valtio oli silloin lahjoitusmaitten kauppahintana,
muita menoja lukuun ottamatta, suorittanut päälle 17
miljoonaa markkaa. Osan tästä määrästä se on ainiaaksi
sijoittanut menoihinsa, toisen korvaavat talonpojat määrätyn

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 20:09:21 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/djviipurin/0169.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free