Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
128
seen. Huomautti, ettii lohkohakknus olisi käytäntöön
pantava valtion metsissä, kun kaikkialla maassamme
yksityismetsissä harsintaa harjoitetaan. Varsinkin piti hän siitä syystä
sitä tärkeänä, jotta vastaisuudessa voitaisiin päättää, miten
nuorennuksen menestyminen osottautuu kumpaisessakin näistä
tavoista.
Hra Herlin ei uuden kasvun suhtautumisen suhteen
harsinnassa voinut yhtyä mihinkään nyt esitetyistä lavoista.
Sillä kuusialikasvu esim. oli useissa tapauksissa 40—50 vuolla
vanha, kun mänty jo likipitäin oli hakattavaan ikään päässyt.
Tahtoi sellaisissa tapauksissa puoltaa, että kuusi ensin
hakattaisiin pois ja sitten mänty, niinpian kuin männystä uutta
kasvua on ilmestynyt, mikä tiheän kuusimetsikön alaisella
hyväntapaisella multakerroksella helposti ja runsaasti tulee
loimeen. Piti sellaista hakkaustapaa mahdollisena
käytännössä toteuttaa sekä monissa suhteissa käytännöllisenä.
Huomautti vielä, että etupäässähän aina on silmällä pidettävä,
että metsiin saadaan arvopuita parasta laatua, sellaisia josta
suurimman mahdollisen tulon saapi myydessä;
kotopuutar-peila useimmiten kyllä sittenkin on saatavissa. Lausui myös
vakaumuksenaan, että ainoa järkevä toimi on jättää
hyväkasvuiset, tiheät kasvostot, joissa on hyvä lisäkasvu,
lohkohak-kauksessa hakkaamatta, joten raa’asta lohkojaosla tulisi
siirtyä siihen, että lohkoja pidettäisiin hoitoosuuksina eli .lagen
-eina, mikä ei olisi vaikeata.
Hra Ericsson sanoi hänkin ottaneensa selvää Saksassa
vallitsevista mielipiteistä lohkohakkauksesta ja harsinnasta,
vaan ei ollut hän, kuten t:ri Blomqvist, tullut siihen
johtopäätökseen, että siellä olisi annettu lolikohakkaukselle
ehdoton etusija muiden hoilolapain rinnalla, joskin sitä sopivilla
sijoilla sunressa määrin käytetään. Puhuja sanoi esim.
Baye-rin valtiometsissä, jotka suurimmaksi osaksi ovat n. k.
Bay-rischer Wald’in, kävelleensä monta päivää hoitoalueissa, joissa
mitä tyydyttävimpiä ja vaknuttavimpia tuloksia oli nähtävinä
noin 30 vuoden ajan harjoitetusta harsinnasta. Jos nyt
loh-kottain paljaaksi hakkaus todellakin olisi muita hoitotapoja
etevämpi, miksi sitte muita etsittäisi? T:ri B. oli maininnut
Danekelmania harsinnan vastustajana. Ja kuitenkin oli
puhuja, D:n itsensä seurassa, kävellyt, metsikköjä Lberswalde n
lähistöissä, missä D. paraikaa panetti harsintaa käytäntöön;
silloin D. muun muassa lausui paheksumisensa siitä, että
bayerilaiset itsellensä omaksuivat keksineensä tuon
uusiaikai-sen harsinnan, vaikka se H:n mielipiteen mukaan jo aikai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
