- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / Sjuttonde Bandet /
130

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

130

Hra Blomqvist huomautti sen johdosta, mitä Ericsson
oli lausunut, että hän periaatteeltaan oli seuduttaisen
harsinnan ystävä, oikä vastustaja, ja että hän yhtyi Haverin
mielipiteisiin; esitti niitä määräämättömiä vaikeuksia, jotka
olivat liittyneet harsinnan toimeenpanoon suuremmassa
laajuudessa. Sen lisäksi huomautti puhuja erästä Tidskrift för
Skogshushållning issa ollutta jäämestari Sjögrénin kyhättyä
metsäoloista OmhergMn kruununpuistossa. Verratessaan
kei-nollisesti kasvatettuja kasvostoja samanlaisiin luonlaisiin lulee
Sjögrön siihen päätökseen, että koinollisesti kasvatetut kasvostol
ovat puumääräänsä katsoen 3 kertaa suuremmat luontaisia.

Hra Ericsson lisiisi yllä sanotun johdosta t:ri
Blomqvistin mainitsemain Omherg’illä löhkohakkauksesta saatujen
hyvien tuloksien suhteen, että tuo esimerkki oli aivan liian
yksinäinen voidakseen edes Ruotsin metsänhoidosta
kokonaisuudessaan olla esimerkkinä, koskapa sekä inaanlaatu että
ilmanala Omberg’illä olivat enemmän Saksan maan oloihin
verrattavia. Puhuja kuitenkin huomautti, että joskin erittäin
kauniita kasvostoja saksalaisesta siemenestä oli saatu
kasvatettua Ombergillä, niin sen sijaan mäntyistutukset täydellisesti
olivat hukkaan menneet, sillä mänt) muodosti siellä surkean
huonon rungon, josta syystä nyt koetetaan mänty kasvostoja
kylvön kautta kasvattaa.

Iira Blumenthal yhtyi hra Ericsson iin mitä luonnon
viittauksiin metsänhoidon suhteen tulee. Piti puolestaan
harsintahakkuusta sopivimpana. Kysymykseen, miten hakkaus
oli järjestettävä, vastasi puhuja huomauttamalla oikein
l.oimi-lelun leimaamisen suurta tärkeyttä. Niinpä pitäisi vialliset
puut ennen muita pois leimatLainan sekä sopivia
puhdislus-hakkauksia hirrenhakkaukseu jälkeen loimilettaman.

Puheenjohtaja ilmoitti, että I omaisten hoitoalueessa,
missä edellinen puhuja oli jonkun aikaa toiminut,
puhdis-tushlikkauksia oli ruvettu käyttämään ja että ne siellä olivat
näyttäytyneet tuloksiltaan sopivilta ja seurattavilla, Vielä
tarkemmin määritelläkseeu omaa asemaansa kysymyksessä
lohkohakkauksen ja harsinnan suhteesin toisiinsa, viittasi
puhuja lauseihinsa Metsänhoitoyhdistyksen viime
vuosikokouksessa: eitä uiidenaikuinen lolikohakkaus erinäisissä seikoissa
niin läheni harsintaa, ellä joskus saattoi olla vaikeata
päättää, milloin lohkoluikkaus oli loppunut ja harsinta alkanut,
seikka, josta vain saattoi iloita, koskapa puhujan mielestä
monessa suhteessa meikäläisissä oloissa oli sopivinta yhteen
sommitella lohko- ja harsintahakkausta. Uomaisten hoito-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:39:33 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/17/0136.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free