Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
149
vähitellen päässyt vallalle, että kruunulle on edullista
jossakin tapauksessa leimauttaa pienempiäkin hirsipuita, joista ei
voi toivoa varttuvan tukkipuita.
Hirrenharsintaa ainoastaan näillä perusteilla on oltu
pakotettu toimittamaan etupäässä siitä syystä, ettei ole ollut
menekkiä useammassa hoitopiirissä pienemmille puille.
Jokainen metsänhoitaja kai lienee kokemuksestaan huomannut
tällaisen hirrenharsinnan varjopuolet, jonka johdosta
ainoastaan otetaan mainitun mitan täyttävät puut huomion esineeksi,
jota vastoin muu metsä, toiset ikäluokat ja uusikasvu ovat
saaneet jäädä oman onnensa nojaan. Tällainen hirrenharsinta
täytyy siis ajanpitkään tulla ainoastaan paremmin puiden
valikoimiseksi kuin järkiperäiseksi hakkuuksi, jossa tulee
myös panna tarpeellinen huomio uudelle kasvulle.
Kuumiinkin Pohjois-Suomessa on nykyään päästy askel
eteenpäin kruuriunmetsien hoitamisessa, kun on alettu
joissakin hoitopiireissä toimittamaan hirsipuitten puhdistus-hakkuita
siten, että on leimattu edellisen vuoden hakkuualoilta niin
kutsutulta hylkypuita. joita sitten on myyty
paikallishuu-tokaupoissa. Tässä leimauksessa on etupäässä metsän etu
otettu huomioon ja siten ovat kaikki hylky tukit ja
vikanai-set vähempimittaisetkin hirret leimatut. Että tällainen
hakkuu useassa tapauksessa on ollut puhdistushakkuuta sen
todistaa tällaisen leimauksen johdosta syntynyt suuri
metsäraak-kien prosentti. Niinpä esimerkiksi voin mainita, etlii
muutamalta Metsälalli nimiseltä tällaiselta hakkuualalta Kemin
hoitopiirissä. jonne oli leimattu muistaakseni noin 1.7UU puuta,
tuli rantaan vedetyksi ainoastaan noin 500 kappaletta.
Varmaan ehkä joku luulisi, että kumminkin tällä maalla Luon
hakkuun takia metsä tuli tarkalleen puhdistetuksi kaikesta,
joka voi olla esteenä uuden kasvun syntymiselle. Että
tämän kautta mainitulla maalla oli paljon valmistettu lilaa
uudelle kasvulle, siitä ei ole epäilemistäkään, vaan tästä
huolimatta olisi vielä tälläkin alalla ollut paljon puhdistamista.
Niinpä sanoi ylimetsänhoilaja K. M. Lagerblad tarkastaessaan
mainittua hakkuuta: Vaikkapa täällä näkyy paljon hylkyjä
ja »roskaa» kaadetun, niin yhtä paljon olisi vielä tällä alalla
puhdistamista uutta kasvua varten. Hän näet tarkoitti noita
pienempiä silminnähtävästi vikaantuneita ja jos
minkiimno-toisia, lukuisia vaivaismäntyjä ja puita, jotka hänenkin
mielestä olisivat poistettavat, ettei väl olisi esteenä uudelle
kasvulle. — Ori kumminkin huomattava, ett eivät loki kaikki
metsät Pohjois-Suomessakaan ole täten hylky- ja vikanaisten
8
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
