- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / Sjuttonde Bandet /
149

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

149

eivät viiliääkään tajua melsäoloja ja metsänhoitoa, niin ovat
heidän antamansa tiedot tyydyttämättömät. Aivan toisin tulee
olemaan fonstmestarien tutkimusten ja tietojen laita, sillä
niitähän antavat ammattimiehet. Piti senvuoksi valiokuntaa
turhana ja vaati, että piiri metsä n hoit aja t toimittaisivat
mainittuja tutkimuksia.

Puheenjohtaja esitti tätä ehdotusta vastaan sen, että
eri henkilöillä oli eri mielipiteet ja käsitys nyt
keskusteltavana olevasta asiasta, joka tielvsli suuressa määrin
haitallisesti vaikuttaisi kysymyksen suotavaan hyvään ratkaisuun.

Hra Herlin epäili tokkohan metsänhoitoyhdistys saattoi
kannattaa näitä tutkimuksia siinä vielä jotenkin alkuperäisessä
muodossa, kuin hra Ericsson oli esittänyt. Puhuja siitä syystä
ehdoitti, että metsänhoitoyhdistys toivomuksenaan lausuisi
saada ensi kokoukseen pohdittavaksensa seikkaperäisemmin)
esityksen asiasta.

Vapaaherra G. Wrede ilmoitti kokemuksensa Parkanon
hoitoalueesta ja mainitsi esimerkkinä Jokiselkä nimisen toisen
vartiopiirin, jossa «m männikköä kuusi-alikasvulla. Näitä
metsiä hakatessa on jäänyl huono kuusikko, joka puhujan
mielestä olisi hakattava liipjnapuiksi ja haloiksi sekä lähteet
seipäiksi jonka jälkeen murto olisi poltettava. Kun siellä
täällä on eräitä siemenpuita, voisi näillen menettelytapojen
kautta saada uuden kasvun. Puhtaissa männiköissä oli monien
harvennuksien jälkeen kauniit mänlynuorennukset, joten
puhuja katsoi harvennuksen sopivaksi männiköissä, mutta edellä
kerrotun menettelytavan suotavaksi missä huonoa
näre-ahkas-vua löytyy.

Hra -l. Blomquist. Jos ollenkaan jotakin alaa 011
metsänhoidossamme, jota tulisi tutkia, niin 011 juuri tämä
sellainen. Puhuja ei pitänyt piirimetsänhoitajia sopivina niitä
le-kemiiän. Toiselta puolen ei piirinietsänhoilajilla ole aikaa
siihen ja toiselta puolen tulisivat tulokset niin monenlaatuisia
vahingoksi itse asialle. Kun harvnl seikat metsänhoidossa
ovat niin tärkeät, kuin nvl kysymyksessä oleva, tulisi erityisiä
henkilöitä valita siihen loimeen. Vaikkakin puhuja arveli
valtion metsäin etupäässä tulevan olla näitten tutkimusten
esineenä, tahtoi hän kuitenkin vertauskohtain saavuttamiseksi
myöskin kannattaa hra Tammelauderin ehdoitusta
tutkimusten ulotuttamisesta yksityisten metsiin. Puhuja katsoi
tarpeelliseksi, että nämä tutkimukset supistettu siin määrätylle alueelle,
esim. Oulun lääniin ja vastusti hra llerljn in ehdoitusta seik-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:39:33 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/17/0155.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free