Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
100
tnlii yleensä harsi n Aan jälkeen, ja tuottaa kustannuksia
kelvottoman uuden kasvun poisraivaamisesta, mikä uusi kasvu
ehkä muuten, jos se olisi saanut hirvellä rauhassa kasvaa,
olisi voinut kelvolliseksi nuoreksi metsäksi varttua,
ylikasvavat puut pois kaadeltua. Esim. Pällilän kruununpuistossa
voipi sekä useilla vuosilohoilla eitä myös muualla metsässä
nähdä, että hirvi vhlä kernaasti käypi aivan terveisiin
nuoriin mäntyihin ja taimiinkin kiisiksi. Hirven puremisesta
kiiv-väl nuol useamman kerran katkotut männyntaimet
pensas-muotoisiksi ja rujoiksi, elleivät ne kerrassaan kuihdu tahi
kokonaan juurineen tule nykäistyiksi maasta. Sitävastoin
näkyy hirvi aivan kokonaan rauhaansa jättävän sellaiset
kylvöstä tahi istutuksesta syntyneel nuoret männiköt ja
taimistot, jotka mann kuivan tahi laihan laadun takia tahi moista
syistä ovat näköänsä kituiset {esim. Vierustenkangas,
Lehrni-oj an kangas ja Palokangas, Pällilän kruununpuistossa), Olen
niinikään ollut huomaavinani, ettei hirvi koske nuoriin
mäntyihin. joissa joko rungossa tahi neulasilla, laikkapa oksilla
mi sienikasveja. Varttuneemmilla nuorilla männyiltä, joita ei
hirvi ulotu murtamaan, näkyy se joskus syöväu alemmat
oksat noin 2 metrin korkeuteen. Koskapa puut tavallisesti
eivät vahingoitu tuollaisesta kärsimisestä, on vahinko sen kantta
minusta aivan mitätön. Hirvi kiiv mäntyihin käsiksi talvella,
jolloin sillä ei ole lehtiä, kortteita y. m. s. saatavana, mitkä
suvella ovat sen pääasiallisena ruokana. Seuduilla, joilla
hirvi vähemmän ajan oleksii, saattaa sen pureskelu tilleissä
nuorissa männiköissä useinkin näyttää vähäpätöisemmältä ja
tapahtuakin niin saunaksi apuhurvenniikscitlain, joten se
vieläkin on hyödyksi. Niinpä muutama vuosi sillen
Valkjärven ja Pyhäjärven pitäjissä olin huomaavinani, että hirven
hävitys siellä oli vähäpätöinen, vaikkakin hirviä siellä löytyi
runsaasti. Mahdollista kyllä on, että syy siihen osaksi on
siinä, että mainituissa seuduissa löytyy katajia metsissä
ali-kasvuna. Sillä kutajain neulasto on talvella hirvelle
mieluisasti suolu ravinto.
Yleensä hirvi lekee apu harvennu ksiaan mäntymetsissä
ilman älyä. siten enemmän vahinkoa kuin hyötyä
aikaansaaden.
Myöskin nuoria koivuja hirvi haaskailee, latvat ja oksat
niistä taittamalla ja syömällä. Kuivilla mäntykankailla, missä
koivun esiintyminen mäntyjen seassa moriesiikin syystä olisi
toivottava asia, vastusti)a hirvi koivun edistymistä syömisensä
kantta, niin että koivu siitä saapi pensaantapaisen ja rujon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
