Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
275
Edellä olevasta laulusta saamme nähdä, että tukkipuun
kokoisia honkia tällä maalla on 1.58 kappaletta, suurempia
hirsihonkia 0.79 kappaletta ja pienempiä hirsihonkia 1.12
kappaletta hehtaarilla, siis keskimäärin honkia 3.49 kappaleita
hehtaarilla.
Samasta taulusta saamme laskemalla vielä tietää
pro-senllisuhteen tuoreitten ja kuivien puiden välillä. Jos X mer
kitsee tukkihonkain prosenttia verrattuna tuoreisiin puihin,
X’ suurempain hirsipuuhonkain prosenttia, X" pienempien
hirsihonkain prosenttia ja X’" keskimääräistä honkaprosentlia.
niin saadaan seuraavat tulokset:
52 : 483 = X : 100 eli X = 10.76n o
26 : 334 = X’ : 100 eli X’ = 7.78%
37 : 333 = X" : 100 eü X" = ll.it 0 ’o
X’" = 0.86 °/o
Kun täten olemme saaneet tietää hongistumisprosentit,
niin tarkastakaamme, mikä on ollut tällä maalla aiheena
hon-gistumiseen. Yliikäisyys ei tässä liene päävaikuttajana, vaan
etupäässä huomasin metsää tarkastaessani kulovalkean
olevan suurimpana syynä; tätä jo pienempien hirsihonkain
prosenttimääräkin todistaa, sillä näiden puiden vähemmin paksu
parkki ei ole voinut kyllin vastustaa kulovalkean tuhoa ja
vaikutusta.
2) Kolvakcro (osa siitä), korkea kivikkoperäinen
kero-maa, laki aivan paljas, kasvipeitteenä jäkälä ja marjan varvut,
kasvaa hyvin vanhoja 170—300 vuotisia petäjiä ja seassa
kuusiakin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
