Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
231
etkä maapohjan hakkauksen jälkeen niin käytellä, että
metsän uudistuminen käypi mahdottomaksi.
Asken mainittu niaakäriijävaliokiinta, jonka jäsenenä oli
\iisi 1’ohjois-ltuolsin metsä- ja muihin oloihin täysin
perehtynyttä henkilöä, osoittaa mietinnössään miten venyvä fisken
mainitsemani periaate on ja kuinka vähän se itse asiassa
saattaa varjella nuorta kasvullisia ja hyötyisää metsää, mikä
juuri suojelusta kaipaisi.
Myöskin itse i-ahion komitea myöntää kyseessä
olevaa periaatetta puutteelliseksi ehdottaessaan perustettavaksi
kansallisen elimistön, s. o. kuhunkin lääniin metsähallinnon,
jonka tulisi virk&ilijainsa kautta kussakin eri tapauksessa
ratkaista onko ehdotettua lakia rikottu vai eikö
Äskeisen periaatteen vastakohdaksi on maakëräjäin
valiokunta asettanut mittamäärälain. siten yhtyen siilien
peri-aatteesen, joka on tavattavana jo Norrbotten-laissa 2ii p:ltä
Syyskuuta 1874, mikä noudatettavaksi määrättiin 13 p.
Kesäkuuta 1882 myöskin VVesterhoItenin rannikolla, ja jota
sittemmin täydennettynä t) p. Maalisk. IS8S alettiin noudattaa
sekä Norr- että Westerbottenin rannikkoseuduilla.
Lapinmaahan luetussa alueessa niiilä läänejä on vhii vielä voimassa
laki 30 p:ltä Toukok. 1873. joka paljoa ankarammin
rajoittaa yksityisten metsäin käyttöä.
Näyttääpä silén mittamäärälaki vähitellen voittaneen
laajaa käytäntöä ja kun lisäämme, että metsän omistajat ja
paikallisten olojen tuntijat ovat vaatineet sen sovelluttamista
kahdessa Ruotsinmaan metsä rik kammassa läänissä, niin on
kaiketi myöntäminen, että määrärnittalaki paremmin puhuu
puolestansa kuin sen paraimmat puolustajat.
Meissä ei voi hetkeksikään saada sijaa sellainen ajatus
eitä suurimmat maanomistajat vaatisivat lakia, jolla kuten
esim. Yliforstmestari F. M. Lagerblad arvelee fi olisi
kavaltavaa merkitystä ja joka totuttaisi metsänomistajaa
huolimattomasti ja säästämällömiisti metsäänsä käyttämään. Sei
lainen väitös raukeaa itsestään jos me ajattelemme, mitä
miltamäärälailla tarkoitetaan.
Minä puolestani tahtoisin määritellä -itä seuraavasti.
Mittamäärälain tulee, paikallisiin olosuhteihin
sovellutettuna varjella paraimmassa lisäkasvussa olevia nuoria
metsikköjä, mutta sep tulee mtföskin antaa tilaisuutta
apu-harvennusten ja puhthstushakkausten toimittamiseen, eikä
s aa olla esteeksi kitukasvuisten metsikköjen ja sellaisten
5
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
