Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
244
ly käensä julkaisemisen jälkeen oli ollut tilaisuus tutustua
nrøtsäolnihin sellaisissa maissa, joissa metsälakeja löytyi, mitkä
yksityisten metsätaloudelta vaativat kestävyyttä ja
puuvaraston vähentämättömänä säilyttämistä, kuten esim. Baijerissa.
Äskettäin uudelleen muodostetun saksalaisen
metsänhoitoyhdistyksen johtokunta on. kuten tunnetaan
harkittavakseen muun muassa ottanut lainlaatimiskysymyksen
yksityisten metsistä, ja on se siinä tullut siihen mielipiteeseen, ettei
ollenkaan ole vannaa, että Haijerilainen metsälaki v.lta 1852
erityisesti on vaikuttanut yksityisten metsäotoihin kuten aivan
yleisesti kuitenkin on luultu. Aijotliin senvuoksi
Preussilaisen hallituksen kautta hallinnollista tietä tästä asiasta kysyä
Baijerilaiselta hallituksella. Emme tiedä onko niin
tapahtunut, mutta ainakin on Baijerin hallitus jo kaksi vuoltu sitten
ryhtynyt erinäisiin toimenpiteisiin yksityisten metsätalouden
valvomiseksi ankarammin kuin tähän asti ja tarkemman
johdon saavuttamiseksi siinä. Sitä varten oli aluksi asetettu
viisi jmetsänhoitajavirkaa. Näiden ammattimiesten, joiden
hoideltavaksi myöskin jätettiin pienempi ala valtiometsää. tuli
valvoa metsälain noudattamista ja siinä suhteessa etupäässä
tehdä selvitys yksityismetsäin nykyisestä lilasta; toistaiseksi
ei näitä tutkimuksia liene julkaistu. Yhdellä näistä
metsänhoitajista, jonka toimiala käsittää kokonaista
viisikvmmentä-kuusi kuntaa, oli puhuja saanut tietää, ettei metsälaki ollut
voinut suojella puuvarastoa eikä edes uutta kasvua taata.
Näiden metsänhoitajani toiminta oli pääasiassa ollut neuvovaa
laatua eli siten samanlaatuinen kuin meidän
metsänhoidon-neuvojain. Ile olivat myöskin perustaneet taimitarhoja
taimien jakelemista varten yksityisiin metsiin. Muun muassa
oli äsken mainittu metsänhoitaja, forstmestari Brautigam
Main-hurjissa. ensimöiseuä toimintavuotenaan toimittanut
tarkastusta 150:llä eri tilalla, joiden omistajat olivat anoneet lupaa
saada metsää raivata pelloksi tai niityksi.
Goltlannilla oli vanhastaan voimassa olevan hävitys- ja
rauhoituslain ohessa määrämittalaki v:sta 1891 alkaen, mikä
ei kuitenkaan määrännyt määrämittaa miiäräkorkeudelle,
kunhan ei juuri leikkauksesta 20 senttimetriä pienempiä puita
hakattu. Seurauksena siitä on ollul. että kun metsän
haaskäa-jal oikein tahtovat metsää myllästää, he kauppakirjaan
merkityttävät. että hakkaus on suoritettava voimassa olevan lain
nojalla. Gottlanuin maakäräjät olivat myös ehdottaneet uutta
lakia, jossa H0:n senttimetrin läpimitta kaadetun tukin
tyvi-päässä ehdotetaan minimimitaksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
