- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXIII bandet. Häfte 1-4/XXIII nide. Vihko 1-4 /
136

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

136

otettava tieto kuten Wasastjerna ehdotti. Tämä kysymys on
usein ollut keskusteltavana Suomen Metsänhoitoyhdistyksen
kokouksissa, multa on aina parhaimmaksi katsottu että
rintamitta edelleenkin jää käytäntöön.

Grönberg mainitsi että löytyyhän monta eri
menettelytapaa arvostelemista varten ylempää rungolla mitatessa, mutta
metsänhoitaja olisi tuosta arvostelemisesta vapautettava. Oli
samaa mielipidettä kuin Behm. Työnjohtajat eivät ole
asetetut piireihin t ukki junkkareiksi, vaan metsänhoidollisia töitä
varten. ,los leimauspöytäkirjalla on oikeudellinen merkitys,
niin silloin tulee metsänhoitajan tietysti hyvin tarkasti valvoa
mittausta ja toimittaa arvostelemisen. Mutta tämä tekee
leimaamisen metsänhoidolliselta kannalta mahdottomaksi.

Carpelan lausui etlä Metsänhoitajan on saatava selville,
mitä leimauksen kautta metsästä saadaan, koska hänen on
määrättävä hintakin puille, mutta sitä hän ei saa, jollei hän
hanki itselleen tietoja puiden sekä koosta että pituudesta.
Ehdotti että kukin metsänhoitaja saisi käyttää kumpaa
mittaustapaa hän tahtoo ja että leimauspöyläkirjat aina
semmoisinaan kuulutettaisiin. Huomautti että teknillinenkin puoli
leimauksessa on metsänhoidollinen tehtävä.

Lagerblad yhtyi Carpelanin ehdotukseen. Kruunun,
joka on maamme suurin metsänomistaja ei pitäisi metsäänsä
myydä, tietämättä mitä sieltä saa. Metsähallinnon velvollisuus
on metsiensä hoidossa ja taloudessa osottaa
yksityismetsä-omistajillemme seurattavaa esimerkkiä ja sentähden ei
valtiokaan saa kevytmielisesti koko maallemme kallista
puutavaraansa myydä. On ajateltava sitä epäjohdonmukaisuutta,
joka muutoin syntyy, kun metsärihoitovirkamiehet kansan
keskuudessa juuri vaikuttavat siihen suuntaan, ettei
kenenkään pitäisi metsäänsä myydä, ottamatta ensin selvää sen
arvosta.

Grönbergin mielestä puiden arvioiminen hintaan
nähden oli puunjaloslajan tehtävä, eikä mikään metsänhoidolli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:41:06 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/23/0146.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free