Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Maamme soista ja niiden metsätaloudellisesta
merkityksestä.
Kirj. il. K. Cajander.
I. Soiden synty.
Hyvin eri tavalla ovat saaneet alkunsa ue lukuisat suot,
suuremmat ja pienemmät, jotka peittävät suunnattomia aloja
maatamme ja jotka ovat maallemme siksi karakteristisia, että
toisinaan ou arveltu sen saaneen nimensäkin niistä.
Sopivimmin voidaan kenties eroittaa 3 eri päämuodostumistapaa.
Osa on syntynyt siten, että lammet ja hiljaau juoksevat joet
ovat kasvaneet umpeen, osa siten, että jokien vuosittain
tulvillaan kostuttamat raunat ovat soistuneet, osa vihdoin sen
kautta, että tulvatou kangasmaa 011 soistunut. Tulemme
seuraavassa käsittelemään näitä kutakin erikseen.
A Vesien umpeenkasvaminen.
Alkuaan lienevät maamme järvet, useat pienet
lainmet-kiu, olleet kirkasvetisiä. Tuollaisessa kirkasvetisessä
järvessä ei kasvillisuus yleensä ole varsin runsasta. Siellä
löytyy syvemmällä (1 1 2:sta muutaman metrin syvälle) esim.
ulpukkaryluniä, siellä täällä Sparganium naføns-laikkuja, joku
ryhmä Batrachium peitatut» f. septentrionalista, vähän
lJota-mogetoneyd; rannempana ja matalikoissa löytyy edellisten
lisäksi kaislamaisia kasveja: ruokoa, kaislaa, kortetta,
lähempänä rantaa sarojakin ja joukko muita kasveja. Pohjalla
kasvaa, etupäässä kuitenkin verrattain matalalla Lohelta,
ho-pfes-lajeja, Ranunculus reptans (usein sterilisenä), Scirpus
acicularis, Strutiotes y. m. Kiviin on kiinnittynyt useita leviä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
