Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
26
Tàrnä mielipide, että soita on syntynyt kangasmaiden
soistumisen kautta on sen jälkeen voittanut jalansijaa yksin
käytännön miestenkiu koskuudessa. Mainitakseni vaan erään
esimerkin sanoo esim. metsänhoitaja Gyllenhammar1) jo
vuonna 1896: «Yid afdikningarna visa sig i allmänhet
stubbar och rötter i botten, hvaraf framgår, att det. mesta af
våra myrar utgöras af försumpad skogsmark, derå sedan
bildats ett mosstäcke af 5 k 6 fots djup".
Itse asiassa ollaan tuota metsiemme vähittäistä
soistumista kaikkialla meidän maassamme tilaisuudessa
seuraamaan. Meillä ei metsien ja yleensä kangasmaiden
soistuminen tapahdu juuri sillä tavalla kuin Hamann kertoo
Saksasta — harvoinhan meillä esim. muodostuu todellista
orts-tenikerrosta. sitäpaitsi puuttuu Erica.
Etelä-Suomessa, missä löytyy kuperahkoja soita, noita
oikeita „Hochmooreja". tapahtuu metsän soistuminen hyvin
useasti siten, että suon laidalle syntyy vähitellen rämettyvä
korpireuuus. Pintavettä valuu nimittäin rämeen pintaa ja
varsinkin kankaan rinnettä myöden, jolloin notkelmaan
niiden rajalla kerääntyy vettä, lvoska tuo vesi on ainakin
jonkun verran juoksevaa ja ravintorikasta saa kasvillisuus
siinä korpimaisen luonteen. Tuo korpi muuttuu rämettä päin
vähitellen rämeeksi ja samalla kuin suon pinta
kohoamistaan kohoo, levenee korpi toiselta puolelta samassa
mitassa kankaalle päin. Tällä tavalla räme korven
välityksellä vähitellen leviää kankaalle, mikä tapahtuu sitä
helpommin ja nopeammin, kuta loivemmin kangas viettää. —
Tällaista korpireunusta on useasti sellaistenkin soiden
laidoilla, jotka eivät ole huomattavasti kuperia.
Korpireunuk-sethan ovat itse asiassa soissamme erittäin yleinen ilmiö.
Niiden olemassaolo on silloin lähimmiten riippuva siitä
vedestä, joka juoksee kankaalta suon laitaan.
Mitä itse tuohon korven kankaalle leviämiseen tulee,
’) Uttalandet) ooh protokoll höraude till 189Ö ars skogskoniités
betänkande, ätoi-khülni 1899, giv. 155.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
