Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
29
paksuksikin. Useasti siinä ou jonkun verran Polytrichum
communea tai Sphagnutmjakia ja kun nämät vähitellen
alkavat lisääntyä, käy kehitys rämeeksi melkein samalla
tavalla 1 uiin ylempänä oli puhe. — Samaten kuin Ledum
saattaa < alinna, varsinkin maamme eteläisemmissä osissa
muodostaa tällaisia turvekerroksia, joilla alussa kasvaa verrattain
vähän Sphagnumeja, mutta joilla nämät lopulta kuitenkin
käyvät vallitseviksi.
Varsinkin saaristossa ja rannikolla soistuvat kankaat,
pienimmät koner vakan kaatkin hyvin helposti. Useimmiten
siellä tapahtunee tuo soistuminen samaan tapaan kitin
viimeksi kerrottiin. Kanervikko on taajaa, siinä kasvaa
sitäpaitsi joukko muitakin kasveja. Noista varisee karikkeita,
joista muodostuu turvetta. Kosteassa saaristoilmastossa tuo
turve säilyy tuoreena tai märkänäkin. siihen ilmestyy
Myr-tillus uliginosa ja Ledum, samalla käy turve vähitellen
paksummaksi. Vihdoin ilmestyy sekaan Sphagnumeja ja räme
valmis. Kaavan ne kuitenkin voivat säilyä hyvinkin
sammalettomina, sillä ovathan enemmän tai vähemmän
sammalettomat rämeet saaristossa sangen tavallisia. Tuollaisista
saaristokallioiden rämelaikuista saattavat
Sphagnum-sammalet vähitellen levitä kallion rinnettä myöden alaspäin,
varsinkin rinteiden notkoja pitkin. Yleensä ovat suot
saaristo-kallioilla erinomaisen yleisiä, joskin ne monasti ovat vaan
mitättömän pieniä. Saraa seikka uudistuu Lapin tuntureilla,
sielläkin on soistuminen erinomaisen yleistä. Kummassakin
tapauksessa ovat nuo pienet suolaikiit pääasiallisesti
syntyneet juuri kangasmaiden soistumisen kautta. — Nämät
kal-liorämeet tarjoovat esimerkin soista, jotka useasti eivät ole
saaneet edes kaikkein ensimmäistä alkuaan vesien rannoilta.
Tämä samainen ilmiö ei ole harvinaista meidän
metsä-maillammekaan. Useimmissa tapauksissa tosin näyttää
soistuminen alkavan ennen löytyneen suon reunalta, mutta
melko useasti tapaa salomaillemme myös soistumassa olevia
aloja kaukanakin läheisimmistä, ennen löytyneistä soista.
Tuollaisia, välistä koko laajojakin kangasnotkelmia, joissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
