Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
31
tai neva tai enimmissä tapauksissa syntyy riime suorastaan.
Koko tätä kehitystä, jonka lopputuloksena on räme, voidaan
kutsua eteneväksi eli progressiviseksi kehitykseksi’).
Mutta soissamme löytyy aivan päinvastainenkin,
taantuva eli regressivinen kehitys: rämeen uudelleen
muuttuminen nevaksi resp. letoksi. Tuollaisen regressivisen
kehityksen olemassa oloa meidän soissamme voidaan monella
tavalla todistaa.
l:o Olemme edellisessä osoittaneet, että kaikki edellä
mainituilla tavoilla syntyneet suot lopulta kehittyvät
rämeiksi. Tästä seuraa, että maamme soitten täytyisi
suurimmaksi osaksi olla rämeitä ja näin täytyisi olla laita
varsinkin suurempien soiden, jotka, kuten jderapänä on
osoitettu. ovat saaneet alkunsa soistuneista kankaista.
Lukuunottamatta maamme eteläisempiä soita, joista edempäuä tulee
lähemmin puhe, eivät isommat suot kuitenkaan ole
likimain-kaau niin suureksi osaksi rämeitä kuin nevoja resp. lettoja.
Koska tällaiset nevat2) lisäksi useasti ovat varsin laajoja,
mutta nevoja taas saattaa syntyä primärisesti ainoastaan
vesien nmpeenkasvae3sa, jokien tulvarannoille (niittj^mäisiä)
sekä rämeiden kangasreunoille, mutta kaikissa näissä
tapauksissa vaan verrattain pieniä, niin ainoa mahdollinen
johtopäätös on, että nuo nevat ovat syntyneet rämeistä.
2:o. Kuu kartoittaa suurempaa suota, niin siinä erittäin
useasti tapaa keskellä nevaa, sen reunalla väliasteen nevan
ja rämeen välillä, sitten rämeen ja viimeiseksi
rämeenta-paisen kankaan eli juuri sen vyöhykejärjestyksen. jota yllä
viitottu teoria soiden synnystä ja kehityksestä edellyttääkin,
jos nimittäin ajattelee suota, joka keskustasta vähitellen on
levinnyt laidoille päin. Keskusta joka tässä otaksutaan
’) A. K. Cajander: Kin Keitr. z. Keuntn. der nordf. Moore.: Aili.
Nilsson on (Nägra drag ur dc svenska växtsanik. utveokl. hist.i käyttänyt
vähän toisessa merkityksessä samaa termiä.
-) Hesp. letot, kuten kaikkialla seuraavassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
