Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
38
siad zwei oder melirere Högel mit einander durch silimale,
briickenförmige Einschniirungen verbunden, die
Zwischen-räume werden theils von tiefen, gewöhnlich uassen. mitunter
auch ganz trockenen ßinnen. theils von kleinereu oder
grösseren Tümpeln eingeuommen, welche letzteu in Bezug
auf das Xiveau ihrer Wasserfläche sehr differiren künnen,
und meistens mit einer sehwarzen Schlammerde bis auf
wenige Zoll Wasser ausgefüllt siud. —–— Das Ganze
biidet eine Hügellandschaft en miniature, in deren
gevun-deaen Thälern eiu Fussgäuger sicli bewegt ohue von den
Seiten her gesehen werden zn können". Jo Kihlman lausui
sen arvelun että tällaisia isomättäisiä soita tavattaisiin mvös
Vienan meren itäpuolella, niinkuin sittemmin onkin tavattu
(vrt. yllä!) sekä että niitä myös löytyisi Skandinavian
tunturien subalpinisessa vyöhykkeessä. Muuten ei niitä
tavattane Lappia etelämpänä.
Hult!) lienee ensimmäinen, joka kirjallisuudessa on
viitannut mahdollisuuteen, että Pohjois-Suomea sammalettomat
rimmet olisivat syntyneet sammalrikkaammista soista. Hän
sanoo: „T de mosstoma kärren lyckas man nastan alltid att
uppleta något i den nakna dyn doldt stånd af Aniblystegia
eller Sphagna. Det är anmärkningsvärdt, att. dessa enslingar
icke äro unga utan gamla och grofva, likasom om de vore
rester af en törstörd mossvegetation. Detta antyder att de
mosstoma formationerna åtminstone ibland äro utvecklade
ur de mossrika". — Professori J. P. Norrlin lienee kuitenkin
jo aikuisemmin lueunoillaan huomauttanut samasta seikasta.
Tutkimuksissaan Kuolan niemimaalta ottaa Kihlman2)
asian vähän tarkemmin puheeksi koettaessaan selittää
yllämainittujen jättiläismättäiden syntyä. Hän otaksuu niiden
muodostuneen aikana, jolloin iimastosuhteet olivat
Sphaynmi-lajeille suotuisampia kuin nykyään Kuolan niemimaalla
vallitsevat. ja että ne ovat jäännöksiä entisistä rämeistä. Tämä
viimemainittu seikka näkyy selviävän siitä, että isommat
’) Hj. Hjelt & K. Hult. op. cit.
A. Os\v. Kibltnnn: op. cit., siv. 13—IB.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
