Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
44
pintakerrokset omalla painollaan sullovat alempana olevia
kerroksia piukemmalle. seuraa tästä, että progressivisissa
soissa nuoret männyn taimet yleensä ovat suhteellisesti
syvemmällä turpeessa kuin vanhemmat puut silloin kuin näitä
jälkimmäisiä ollenkaan löytyy. Regressivisissä soissa
sitävastoin vanhemmat, puut. jos ne nimittäin ovat itäneet suon
vielä progressivisesti kehittyessä, useasti ovat turpeessa
suhteellisesti syvemmällä kuin nuoret taimet, jotka ovat. itäueet
suon jo ollessa regressionin alaisena.
2:o. Sekä nevoista että letoista voidaan kasvillisuuden
mukaan eroittaa 2 laatua, joiden välillä ei löydy
sanottavasti välimuotoja. Toisissa on yhtämittainen, rehevä,
tuoreen vihreä sammalkasvillisuus (Amblystegium, Sphagnum)•
toisissa on sammalkasvillisuus hyvin vaillinaista, käsittäen
kituvia, limaisia, mustia tai punaruskeita Amblysteguuneja
(letot) tai vhtä limaisia, kalpean vihreitä tai vaalean
ruskeahkoja sammalia ryhmästä Sphagnum cuspidatum, pohjoisessa
varsinkin Sph. Lindberg n (nevat). Kaikki tähänastiset
tosiasiat viittaavat siihen, että nämät viimeksimainitut nevat
ja letot ovat regressionin kautta syntyneitä, n. s. rimpiä.
Missä taas löytyy tuore ja vihreä sammalkasvillisuus, siellä
on kehitys samalla progressiviseen suuntaan käyvä, minkä
helposti näkee varvuista ja männyntaimista (vrt. l:o).
Mutta soittemme kehitys ei pääty näiden rimpien
muodostukseen, jotka siteu lopulta tulisivat käsittämään
valta-vimtnan osån soittemme pinta-alasta. Regressivistä
kehitystä seuraa uusi, sekundärisesti progressivinen.
Regressi-visesti syntyneet rimpi-letot ja -nevat alkavat taas uudelleen
sammaltua ja vähitellen muuttua rämeiksi. Että näin
todella on asian laita, selviää seuraavasta.
i tiemme ylempänä todistaneet, että maamme suurimmat
nevat ovat syntyneet regressivisen kehityksen kautta rämeistä.
Regressivisesti syntyneet nevat ovat jo ulkonäöltään
helppoja tuntea. Ne ovat itse asiassa vallitsevia suurimmassa
osassa Lappia ja Pohjois-Suomea. Mutta Lapissakin tapaa
näiden rimpinevojen keskuudessa, lettoja, nevoja ja alkavia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
