Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
2:o niihin useasti alkaa muodostua matalia, alussa
epämääräisiä, loivarinteisiä rämemättäitä, kuten progressivisiin
nevoihin ainakin.
Nämät sekundärisesti progressiviset nevat ja letot
rä-mettyvät aivan täydellisesti samalla tavalla, kuin
aikaisemmin kerrotut primäriset, ,ioten lähempi kuvaus tässä
suhteessa on tarpeeton.
Koska myöskin ne rämeet, jotka syntyvät
sekundärisesti progressivisistä nevoista ja letoista, ovat täydellisesti
primärisistä syntyneitten tapaisia, niin voi ilman muuta
päättää, että, ne ovat kehityksessäänkin näiden kaltaisia t.
s. että niissä vuorostaan taas alkua regressioni j. n. e.
Olen aikaisemmin kuvannut erään suon, Lonpolonvuoman 1)i
lähellä Muonionniskaa, jossa todella sekundäriseen
(tertiäri-seeu?) rämeeseen oli muodostunut regressivisiä rimpiä. Tämä
aivan varmasti todistaa Nilsson’in r) lausuman hypotesin
oikeaksi, että meikäläisten soiden kehityksessä ou
olemassa loppumaton kiertokulku8).
Siihen relativiseen aikaan nähden, jonka nuo eri asteet
kestävät, on suuria eroavaisuuksia olemassa maamme
pohjoisempien ja eteläisempien osien välillä. Mainittiin jo että
rimpi-suot ovat Lapissa erinomaisen yleisiä ja laajoja; ne
ovat alaltaan paljon isompia kuin progressiviset. Tämän voi
ymmärtääkseni selittää ainoastaan tai ainakin paraiten siten,
että tuo regressivinen aste on Lapissa ja yleensä
Pohjoissuomessa verrattomasti paljon pitkäikäisempi kuin
progres-sivinen letto- tai neva-aste. Toisin on laita etelämpänä.
Keski-Pohjanmaalla lienevät kumpikin melkein tasaväkisiä
ja vielä etelämpänä käyvät regressiviset nevat paikotellen
harvinaisiksikin. Pohjanmaalla voi useasti huomata että
’) A. K. Cajander: Ein Bcitrag- ete.
Vi Alb. Nilsson: XagTa drag ote., siv. 1G0.
’) Mikäli olen professori J. P. Norrluiilta kuullut, olivat hiin ja
lehtori J, E. Furuhjelm-vftinaja kuitenkin jo paljon aikaisemmin täydellisesti
selvillä siitä, cttii tuollainen kiertokulku on olemassa, vaikka lie eivät tulleet
mielipidetUUiu julkaisseeksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
