Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
56
suiksi ja ^kuperiksi. Selvää kuitenkin on, ett’ei
van-hojeu soiden keskimääräinen paksuuskasvu saata olla näin
suuri. Soiden pintakerrokset painavat, vähitellen alempana
olevia kerroksia tiukemmalle. Vaikka suo vuosituhansiin
kasvaisi esim. 1l/2 cm. vuodessa, ei se kuitenkaan saattaisi
saavuttaa suunnilleenkaan sitä paksuutta, minkä
yksinkertainen kertolasku edellyttäisi. Niinpä vanhempien
puiden juuret eivät ole suhteellisesti likimainkaan niin syvällä
kuin nyt mainittujen rämeillä kasvaneiden puunalkujen.
Tässä suhteessa ovat seuraavat mittaukset Evon
ruunun-puistoista valaisevia, koska kysymyksessä olevat puut ovat
kasvaneet samalla rämeellä kuin mainitut pikkupuut:
N:o Turpeessa olevan rungonosan pituus Ikii Turpeen vuotuinen paksuneminen
1 18 cm. 145 v. 0,126 cm.
2 15 9U 0,167
3 13 165 0,0 78
4 20 155 0,129
5 15 222 0,0 6 8
6 20 170 0,118
7 25 87 0,2 89
8 22 120 0,1 83
9 20 120 0,167
10 26 155 0,16 8
11 15 131 0,114
12 15 170 0,0 8 9
13 10 190 0,0 5 6
14 12 155 0,0 7 7
Kuten näistä mittauksista selviää, eivät vanhemmat
puut ole keskimäärin sen syvemmällä turpeessa kuiu
nuoremmat ja jos näiden jälkimäisten perusteella laskee suon
paksuuskasvunopeutta, tulee melkoista pienempiin
tuloksiin. Tämä ei kuitenkaan riippune ainoastaan turpeen
tiukempaan sulloutumisesta, vaati tulee lisään muitakin
vaikuttimia. Niinpä vanhempien mäntyjen mitattu „juu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
