Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
lisuus runsas, etupäässä poronjäkälää. — Ainoastaan
Kuolan niemimaalla löytyy laajempia jäkälärämeitä: niillä
val-iltsee Lecanora tartarea, joka monasti saattaa tukahuttaa
kaikki muut kasvit (vrt. siv. 10).
i) Koivurämeet. Ne rämeet, joilla kasvaa koivua,
lienevät keskenään hyvinkin erilaisia, mutta toistaiseksi ei
niitä ole tietääkseni juuri ensinkään tutkittu.
Kasvillisuutensa puolesta muistuttavat ne jonkun verran korpia,
varsinkin on korvissa tavattavia heiniä ja ruohoja niissä usein
runsaanlaisesti. Useasti näitä rämeitä löytyy lähellä asuntoja
ja viljelyksiä ja lienevät silloin enemmän tai vähemmän
kulturituotteita.
j) Kuusirämeet. Kuusirämeitä, joita suuremmassa
määrässä tunnetaan ainoastaan Muonionjoen varrella, on
sangen vähän tutkittu. Niitä karakteriseeraa etenkin
runsaanpuoleiset Carex globularis ja Equisetum silvaticum. Useimmin
niitä lienee syntynyt korventapaisista kuusikankaista rämet,
tymisen kaut ta. Metsänkasvu on yleensä kehnonlaista, kuuset
matalahkoja, rumia, usein mustia naavasta.
IV. Korvet. Korvet ovat milloin hyvin vetisiä,
milloin vähän kuivempia, kuusta tai koivua (leppää y. m.),
harvoin mäntyä kasvavia soita, jotka sijaitsevat joko
juoksevien vesien varsilla, jolloin ne joutuvat keväisin
(lietteet-tömän) tulvan valtaan, tai notkokohdissa metsässä, jolloin
niissä on juokseva pohjavesi, tai rämeiden kangasreunoilla
jolloin vesi niinikään ou enemmän tai vähemmän liikkeessä
olevaa. Sammalkasvillisuus on jokseenkin runsasta tai
yhtämittaistakin, rehevää iS)>/i«(/ni<»i-saminalistoa, seassa on
runsaasti rehevää karhunsammalta. Jäkäliä yleensä puuttuu.
Varpuja on milloin runsaasti, milloin vähemmän; ruoho- ja
heinäkasvillisuuden määrä niinikään suuresti vaihtelee, mutta on
aina runsaampaa kuin rämeillä. — Turve on näissä soissa,
lunl-tavasti etupäässä juoksevan veden vaikutuksesta melkein heti
pintakerroksen alla lahonnut jokseenkin mutamaiseksi.
Ruotsinkielisessä kasvitopografisessa kirjallisuudessa korvet käyvät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
