Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
57
kutakuinkin runsaita, jälkimmäisistä raamittakoot.:
Calmna-i/rostis phragmitoides, C. lanceolata, Scirpns silvaticus, Carex
lævirostris, C. ca-spitom, C. tendla, C. loliacea y. m.,
jälkimmäisistä: Calla, Comarnm. Menyanthes. Equisetum silvaticum.
Viola epipsila y. m. — Lehtipuukorvistnkin löytyy suuri
joukko eri muotoja; osa, varsinkin asutuissa seuduissa
tavattavia, on melkoista kuivempia ja kehnompikasvuisia. Na
lienevät k ui turin välillisestä vaikutuksesta syntyneet
alkuperäisistä kuusikorvista. Osa hyvin reheväkasvuisia viitoja
liittyy rajatta kosteihin lehtometsiin.
3:o. Pajupensastot. Pajukoistamme liittyy suuri joukko
muihin korpiin. Enimmät niistä ovat kuitenkin
sekundä-risiä muodostuksia, syntyneitä niityille. Aivan kulturilta
koskemattomassa luonnossa, ei tällaisia, korpimaisia
pajukkoja löydy. Korvesta on alkuaan raivattu tavalla tai
toisella niitty. Niitylle ilmaantuu helposti pajunvesoja ja jos
niittyjä huolimattomasti niitetään, saattaa vesoista tulla
pensaita. Tällaiset sekundärisesti niityille ilmaantuneet paju
pensastot ovat maassamme erinomaisen yleisiä. Mont
huonosti hoidettu niitty on lopulta kauttaaltaan muuttunut
pajukoksi. Ohimennen olkoon mainittuna, että tällaisiin
pajukkoihin sittemmin saattaa ilmestyä koivuakin ja kuusta
joten niitty pajupensaston välityksellä taas saattaa lopulta
muuttua samallaiseksi viidaksi tai kuusikorveksi, jommoinen
se alkuaan oli ollut. — Maamme eteläosan pajupensastoissa
vallitsevat etenkin Sali.r aurita, S. cinerea, S. pentandra, S.
vigricans ja etinen kaikkia S. phylicifolia, joista milloin mikin
saattaa olla vallitsevana, milloin taas esiintyvät ne
tasaisemmin sekoittuneina. Kasvillisuudessaan eroavat ne
korvista varsinkin siinä suhteessa, että joukko niittykasveja on
tullut lisään. Karakteristisia tällaisille pajukoille ovat useat
korkeavartiset kasvit, kuten Veronica longifolia, Ulmann
pentapetala, Lysimachia vulgaris. Valeriana officinalis,
Calam-aijrostis phragmitoides, C. gracilescens y. m., mutta näiden
ohella löytyy joukko pikkukasvejakin, kuten Viola palustris’
V. epipsila, Oalium uliginosum, Eubus arcticus. Kasvillisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
