Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
87
eli karistetaudiü syntymiseen. Kylmyys kyllä voi hyvinkin
ymmärrettävästi vaikuttaa neulasten kuivumiseen, mutta
silloin paleltuvat etupäässä myös nuoret vuosikasvaimet. Koska
kuitenkin tällaista kuivumista on semmoisissakin seuduissa
havaittu, missä halloja ei ole ja missä tauti ilmestyy ilman,
että vuosikasvaimet silti kuivuvat, niin on selvää, että
kylmyys ei voi olla yksinomaisena syynä karistetaudin
syntymiseen, eikä Holzner sitä itse asiassa tahdokaan väittää.
Loppupäätelmissään hän mainitsee, että neulaset jo syksyllä
saavat harmaan, violetille vivahtavan värin ja karisevat sitte
keväällä. l) Tämän ilmiön lukee Holzner, kuten jo
mainittiin, pääasiassa hallan syyksi, joka helpommin kuolettaa
protoplasman syksyllä ja keväällä kuin talvella. Sen seikan, että
ensi vuoden neulaset eivät tavallisesti kuole, sanoo hän
tulevan siitä, että nämä muka olisivat vahvemmat kylmää
kestämään! (Kuitenkin on sulkumerkkien sisässä sanat „uicht
iintner"). Paitsi Holzneria, on kylmän tuottamia vahinkoja
paljon tutkinut, Nördlinger. Luonnollistahan on, että halla
useinkin tappaa nuoria puun taimia, mutta silloin
paleltuvat etupäässä nuoret vuosikasvaimet.
Toinen pääteoria on Ebermayer’in esittämä ja sisältää
sen. että neulasten kuivumiseen on syynä veden haihtuminen
neulasista, suuremmassa määrässä, kuin minkä juuret syystä
tai toisesta voivat korvata.2) Erittäin valaisevasti perustelee
Ebermayer tämän väitteensä. Ilmiö huomataan etupäässä
keväällä, jolloin tuulet ja lämmin auringonpaiste saavat
suuremman veden haihtumisen aikaan neulasissa, (ßisler on
m. m. näyttänyt, että haihtuminen voi olla auringon valossa
esim. Luzern’illa 4 kertaa niin suuri kuin varjossa). Kun
maa aikaisin keväällä ei vielä ole siksi lämminnyt, että
juuret voisivat ruveta toimimaan, niin syntyy varsinkin nuo-
’) llnUncr: Die Beolmuht. iiber die Schiitte der Kiefer oder Fiihre,
Schlussbemerknngen s. 114. 115.
2) Ebermayer: Die phjsikolisehen Eiuwirkuugen des Waldes auf
Lieht und Uoden und klimatologiselle und bygienische Bedeutung 1873,
s. 251.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
