Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
113
solujen alle,alkaa se siellä vähitellen kehittyä ja
muodostaa ensin kouiidioita sisältäviä pykniidejä sekä
apotees-seja, joiden sisällä sittemmin itiöpullot itiöineen ovat
tavattavissa. Tultuaan epidermisolnjen alle, tunkeutuu mvseeli
näiden ja päällyskelmun väliin vetäen vähitellen mukanaan
yhä useampia epidormisoluja alas sieuihuovastoon. niin ett
apoteessien valmistuessa nähdään sienen eroil taneen epidermi
ja hypoderma-kerroksel toisistaan ja sitäpaitsi
keskikohdalta vetäneen alas sienihuovasto kerrokseen useampia
epidermisoluja. (Taulu I kuv. 1.) Sientä peittää silloin
vaan keskikohdalta hieno päällyskelmu kerros. Pitkin tätä
hienoa, päällyskelmu kerrosta avautuu apoteessi kostean
ilman tai sateen sattuessa pitkittäisellä aukolla.
Ylhäältäpäin katsottuna on apoteessi elipsimäinen. keskeltä
ylöspäin kohoneva. (Taulu I, kuv. 9 a). Auenneessa kypsässä
apoteessissa nähdään kahden puolen aukkoa tummemman
näköisiä paikkoja. Tämä tulee siitä, että tummaa alla
olevaa myseelikerrosta peittää tässä kohden, kuten edellä
selitettiin, ainoastaan hieno päällyskelmu, joten sienihuovasto
näkyy läpi.
Kummallakin puolella aukkoa tavataan papillimaisia
muodostuksia, ja jotka kloorisiukkijodilla antavat violetin
reaktsioonin. 2) Nämä papillit muodostavat aukon
kummallekin puolen kaksi huulimaista muodostusta, jotka usein
näyttävät punertavilta. (Taulu 1 kuv. 9 a). Apoteessien
sisällä tavataan sitte itiöpullot. itiöineen sekä joukko
para-fyyssejä (eräänlaisia nesterihmoja), joiden muoto on
vaihteleva. Pinus silvestris’elia, ne ovat tavallisesti suoria,
latva-päästä vähän paksumpia, mutta tavataan semmoisiakin, jotka
ovat päistään käyristyneitä, sekä tavallisella, että myös
vuori-ja strobus-petäjällä, kuten aikaisemmin jo mainituinkin. Muu-
’) Sananmuodosta päättäen v Tubeuf in kirjasta ei käy selville voiko
sieni tunkeutua muistakin paikoista epidcrmiksen alle.
-) Kloorisinkkijodin reaktiooni selluloosalla on violetti, xvlem’illa
keltainen.
9
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
