Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
siksikin siitä, että itiöitä viskautuu objektilasilla l) vaan
suhteellisesti pieni määrä ja toiseksi siitä, että mikroskoopilla
sientä tarkastellessa näkee ainoastaan osån itiöpulloista
olevan kehittyneitä. Sitäpaitsi ovat v. Tubeufin kokeet
uäyt-täveet. että apoteessit voivat kestää pitemmäu aikaa
kuivuutta ja taas kostean sään tultua aueta. Useat kokeet
näyttivät, että noin kuukauden kuivaus huonelämmössä ei
tehnyt mitään haittaa. (Niin esim. marraskuussa (23 p.) otetut
neulaset antoivat joulukuussa (16 p.) runsaasti itiöitä).
Itiöideu itäväi&yyttä ei tähän asti ole saatti selville,
syystä että se ei ole onnistunut. (Niin kertoo esim. v.
Tubeut’ R. Hartig’in koettaneen viljellä Lophodermium
viacrosporum’ia ja nervisequim’h\, vaan että nämä kokeet
eaemmäu kuin Brefeld’iukään eivät olleet onnistuneet).
Tubeut’ sitävastoin on saanut sieni-itiöitä itämään myös
paljaassa vedessä ja lisättyään vähän sokeria (ilman
gela-tiui lisäystä) sai hän itiöt tekemään pitkiä ituja. Taulussa
III kuva ti. 1. ja m. osoittavat sienen itämistä vedessä ja
kuva (5. n. sokerinesteessä. Kuva 6. a—k. osoittavat
tekemiäni kokeita paljaassa vedessä. Luultavasti olisivat
sieni-itiöt itäneet paremmin, ell’eivät lukuisat homesienet olisi
niiltä vieneet ravintoa. — Itiöiden ulosviskautumiseen
vaikuttaa lämpömäärän nouseminen edullisesti.2")
Ylläolevasta näkyy, että kypsät apoteessit varhaisesta
keväästä (jo huhtikuusta) myöhäiseen syksyyn (marraskuusta),
suotuisien olosuhteiden, kosteuden ja lämmön vallitessa, aika
ajoin aukenevat, sulkeutuakseeu jälleen epäsuotuisan kuivan
sääu tullessa. Kun samalla tiedetään, että itiöt, melkein
poikkeuksetta aina itävät, voidaan siitä saada kolmas
kysy-rutkaistuksi siten, että tartunta-aikaa kestää koko sie-nen
kasvuajan. varhaisesta keväästä myöhäiseen tyksyyn ja ainakin
koko kesän, eikä siis niinkuin Prantl ja Schwappach oli-
’) Vi tunt. oltuaan vedessä asetin neulaset objektilasille, lasikelloon,
jolloin ne tavallisesti jo noin L2 tnn. kuluttua ovat heittäneet lasille itiöitä.
’) v.Tubaif: Stud. iii’, d. Sckiittekrankh. d. Kiefer. lluoneeu lii muitissä
olivat itiöt viskautuneet itiöpulloista 1—2:ssa jotavastoin 1 ’/,u <’ se kesti 20
tuntia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
