Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
120
Axe selbst eingedrungen isfc. Erscheint insbesoudere die
Mark-röbre der Pflanze vom Pilzmycel gebrätint, so gebt die
Pthinze zu grande, wenn aucb die Kuospen im Frühjahre
ganz gesund ausseheu" ’). Tätä vastaan huomauttaa v. Tubeuf,
ett?ei hän koskaan ole tavannut, että sienen myseli olisi
neulasesta siirtynyt edemmäksi taimen kuoreen, mutta enempiä
todistuksia ei hän siitä mainitse. a)
Olisi vielä käsiteltävä sitä seikkaa, millä tavalla sieni
tarttuu nuoriin petäjän neulasiin, tapahtuuko se ylhäältä
karisevista sienet’ turmelemista neulasista, vaiko maa-ssa olevista.
Koska tämä kysymys on hyvin läheisessä yhteydessä sen
kysymyksen kanssa onko sientä pidettävä saprofyyttinä tai
parasiittina, niin lienee sopivinta käsitellä ne yhdessä ja
siirrymme siis lopuksi k}rsymykseen
Onko Lopliodermium Pinastri loinen tahi mädännäisloinen?
Otan tämän kysymyksen erikseen käsiteltäväksi,
etenkin kuu vähän jälkeenpäin v. Tubeui in usein mainitun
teoksen ilmestymistä, prot’. Alayr oli otsakkeella „Ist
derSchiitte-pilz (Lophodermium Pinastri) ein Parasit" kirjoittanut erään
huomiota ausaitsevan pienemmän kirjoituksen sanotusta
asiasta.3)
Kysymyksenä olevasta seikasta oli v. Tubeuf tullut siihen
päätökseen, että karistesieni nuorilla neulasilla olisi puhdas
loinen ja samoin kain maahan karisseilla neulasilla, syystä että
sieni ei enää alkaisi kehitystään viimeksimainituissa, vaau että
niissä tavattavat ruusaat apoteessit olisivat tuloksena, siitä että
neulaset jo ennen maahan karisemistaan olisivat olleet sienen
taltuttamia. Tämän tukeeksi hän mainitsee ei milloinkaan
löytäneensä sientä sen nuoremmassa heh ity sm uodossa kuolleissa
’) R. Hartig: Pflauzenkrankheite», s. 95.
>) v. Tubeuf: Stud. U. d. Scbütteki. d. Kiefcr, s. 40.
•) Forstwissenschaftliehes Centralblatt, 1902, s. 473—479 ja 1903
s. 547—556.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
