Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
123
railla kasvilla tavattava parasiitiksi eli loiseksi. Mitenkä asian
laira todellakin lienee, sitä ei Mavr tahdo tarkemmin päättää.
Näistä kokeista on Mayr johtunut niihin
käytännöllisiin neuvoihin, että paras karistetaudin vastustamiskeino on
sairaiden kasvien hävittäminen polttamalla tai
maahankaiva-malla ja näiden paikkojen istuttaminen muilla puulajeilla.
Sitävastoin voisi pelkäämättä käyttää vanhoja petäjän oksia
taimilavojrn suojaamiseen. vaikka niissä mainittu sieni
huo-mattaisikin.
Kirjoituksensa lopulla on Mayr’illa vielä eräs hauska
koe, joka näyttää mitenkä karistesieni osoittautuu eri tavalla
eri maiden petäjän taimien suhteen. Hän oli nimittäin
hankkinut männyn siemeniä Riga’sta, Norjasta, Suomesta ja
Darm-stad’ista ja kylvänyt nämä v. 1901 20 X 1,2 mtr.
suuruisiin taimilavoihiu lähelle toisiaan ’). Jo kylvövuonna näkyi
taimissa se erotus, että Itämeren pohjoispuolelta. Norjasta
ja Suomesta kotoisin olevat kehittyivät paljon hitaammin,
niin että ne ensimmäisenä vuonna kasvuajan lopulla olivat
noin 50 n„ pituuskasvussa jälellä toisista. Vielä kolmantena
vuonna oli samalla tavalla erotus huomattavissa, niin että
suomalaiset ja norjalaiset petäjän taimet olivat kasvussaan
huomattavasti jääneet jälelle saksalaisia ja ngalaisia.
Mitä taas karistetautiin taimissa tulee, niin oli myös
suuri erotus olemassa, mutta aivan päinvastainen.
Saksalaiset ja rigalaiset taimet näyttivät, että ne jo vuonna 1901
olivat sienen tartuttamat ja toisena ja kolmantena vuonna
infektiooni yhä eneni, niin että taimet joutuivat kokonaan
taudin valtaan. Kolmanteua kesänä ne tuskin enään tekivät
vät vuosikasvaimia. Aivan toineu oli suomalaisten ja
norja-luisten taimien laita, sillä ne olivat jääneet melkein aivan
terveiksi. Niin oli v. 1903 suomalaisista l,0U0:sta taimesta
sairaana ainoastaan 20 ja norjalaisista 15, samalla kun yhtä
suuresta määrästä rigalaisia taimia vaan 7 oli
semmoisia, että vielä kykenivät tekemään vuosikasvaimia. Ero-
’) Mu j/r: Ist iler ScUBttcpilz ei Parasit? Forstwisscu sama saiia sch.
Ccntr. hl. 1903, s. 551.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
