Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
132
l:o. Missä määrässä eri ruiskutusaineet ovat.
näyttäytyneet tarkoitustaan vastaaviksi?
2:o. Mikä aika on ruiskutukselle sopivin?
3:o. Kuinka usein kesässä tulee ruiskuttaa?
4:o. Minkä ikäisinä taimia olisi sopiviu ruiskuttaa?
Mitä ensiksikin tulee eri ruiskutusaineiden ’)
käyttämis-kelpoisuuteen, niin näyttivät, eri kokeet, niin hyvin vuonna
1S99 kun 1900 tehdyt, ilman poikkeusta, että missä
kupari-kalkkisekotusta (2" n) eli Bordeaux nestettä oli käytetty, siellä
oli saatu parhaat tulokset’1). Toisessa sijassa seurasi sitte
niin hyvin sokcrikuparikalkki kuin kuparisooda-sekoitukset,
jotka kumpikin olivat antaneet melkein samanlaisia
tuloksia. Pulverimaisten aineiden käyttämisestä olkoon vaan
lyhyesti mainittu, että v. Tubeufiu
„sokerikuparikalkki-pulve-rilla" ja „kuparirikkikalkki-pulverillaa tehdyt kokeet
osoittivat, että edellinen oli ollut vähän parempi jälkimmäistä,
mutta että kummassakin tapauksessa näitä pulveriaineita
käyttämällä oli saatu huonoja tuloksia: taimistot olivat
ylipäänsä hyviu karistesienen vallassa3), ßautakaIkkisekotus
ei näyttänyt lainkaan mitään vaikutuksia, sillä tällä
ruiskutetut paikat, olivat aivan yhtä paljon karistesienen vallassa
kuin ruiskuttamattomatkin alat. Tubeuf ei myöskään
huomannut. raudalla olevan sitä edullista vaikutusta, jota
tohtori Aderhold oli väittänyt, mutta tähän kysymykseen
palaamme myöhemmin puhuessamme kupurikalkin vaikutuksista.
Toiseen kysymykseen, mihin vuoden aikaan ruiskutus
olisi sopivin, näyttivät kokeet v. 1899, että parhaat tulokset
saatiin kun ruiskutusta toimitettiin kesä-, heinä- ja
puolivälissä elokuuta4). Vuonna 1900 jatketuista kokeista näkyy
’) Näiden aineiden valmistuksesta tuonempuna.
s) Vuodeu 1900 kokeet metsässä näyttivät sitäpaitsi, että oli
eduk-kaampi käyttää 2 kertaa 1 ",■’„, kun 1 kerran 2°/,. Bordeaux-nestettä.
’} f. Tubeuf: Die Bekämpf. der Selititte n Baud. Heft 1, s. 79, 81.
4) tf. Tubeuf: „ „ „ „ „ „ „ „ „ 73.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
