Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
135
Nämä prot". Erikssonin huomiot koskevat luonnollisesti
yksivuotisia kasvia. Tämän tähden ja ehkä senkin takia, että
äskettäin oli tullut huutoon erään etoglan ti laisen Thompsonein
keksimä lannoitusaine „Jadoo", jota muka voitiin edulla
käyttää myös karistetantia vastaan ’), on v. Tubeuf
tehnyt erillaisia lannoituskokeita Bernau’n
suoviljelyskoe-ase-malla (Beruau am Chimsee) sekä Dahlem’issa. Kokeiden
tulokset olivat seuraavat:
a) Petäjäntaimet., joilla oli kaikki tarpeelliset
ravintoaineet, kasvoivat kyllä paremmin, mutta siitä huolimatta
tulivat nämä taimet, kuten nekin, joilta joku ravintoaine
puuttui, karistetaudin valtaan. Suurempi tai pienempi
ravintoaineiden olemassaolo eli kasvien rehevyys ja hyvinvointi ei
siis estänyt karistesientä.
h) Keinotekoiset lannoitusaineet eivät myöskään
auttaneet mitään 2).
c) Suomulta ei vaikuttanut mitään.
d) Samoin eivät luonnolliset lannoitusaineet
(metsähuu-mus, lehdet, karjanlanta j. n. e.) antaneet mitään tuloksia.
e) „Ja<W-lannoitusaine ei vaikuttanut mitään.
(Lannoituksena se ei auttanut enempää kuin tavallinen,
kolmannen osau hinnaltaan huokeampi, „suomulta".) Muuten näytti
tämän aineen analyysi, että se sisälsi mitättömän vähän
ra-vinto-aineita: N — 0,76 %, P2 03 — 0,56 " „, tuhkaa — 9,17 %.
Ravinto-ainemäärä ja eri lannoitusaineet eivät siis
näyttäneet olevan missään yhteydessä sienen tartunnan kanssa.
— Muuten huomauttaa v. Tubeuf, että näitä kokeita tulisi
’) v. Tubeuf kertoo kirjassaan Die Bekäuipt’. der .Schiitte s. 107,
-ettiv eräs forstuiestari Elias v. 1898 Brcslau’n kokouksessa oli ensi kerrau
ilmoittanut tästä „Jndoo"-nimiscstä launoitusaineesta ja että sitä jo oli
käytetty Tanskassa metsän hoidollisissa kokeissa ja saatu hyviä tuloksia.
•) Päinvastoin, kuu mitä Eriksson väittää, näytti ( liilisalp.
vaikuttavan, että neulaset kestivät eräässä kokeessa neljä viikkoa kauemmin
vihreinä ja phosforiliappolannoituksesta tulivat yksivuotiset petäjät vielä
enemmän sienen valtaan kuiu lannoittamattomat.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
