Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
187
simmät lie, joissa lehtikuusen seassa löytyy kuusta. Mutta
tämmöinen tasaikäinen lebtikuusi-knusimetsikkö voi
ainoastaan harvoissa poikkeustapauksissa tarjota lehtikuuselle sen
menestymisen edellytykset. Sillä joskin lehtikuusi
nuoruudessaan aiua n. 40 v. on nopeampikasvuineu kuin kuusi, niin
myöhemmällä ijällä viimemainitun pitempiaikainen
pituuskasvu osoittautuu lehtikuuselle hyvin haitalliseksi ja joutuu
se alttiiksi sienituhoille. Toisin on asian laita, jos
käytetään n. s. juurimetsä muotoa. Perustetaan ensin puhdas
lehtikuusimetsikkö ja kuu tämä on onnellisesti saavuttanut,
sienituhoja kärsimättä, noin 20—25 v. istutetaan kuusta alle.
Kun tämä kuusinuorenuus on ottanut menestyäkseen silloin
poistetaan ne lehtikuuset, joista ei ole toivoa. Tämmöisessä
metsämuodossa lehtikuusi myöhimpään ikäänsä asti pitää
latvansa vapaana, mikä on sille ehdottomasti tarpeen. Ei
lieue myöskään epäiltävissä, että lehtikuuselle varsin hyvin
sopisi n. s. kaksiikäiuen inetsämuoto, jos vaan päämetsän
alle istutetaan sopiva juurimetsä (Gayei’ 1898, s. s. 243—244).
Ihan viime aikana ou Cieslar ankarasti moittinut
tähän asti tavallisia tasaikäisiä lehtikuusi-kuusimetsiköitä
(Cieslar 1904, s. s. 20—23) ja valaisevilla esimerkeillä näyttänyt,
kuinka epäkäytännöllisesti tähän asti ou menetelty. Hän
tulee seuraaviin lopputuloksiin: „Die nachdruckliche
Begiiu-stagung der Lärche gegenüber der Fichte in den ersten drei
bis vier Dezennien der Jugendperiode ist eine der
wielitig-sten Bedingungen und Yoraussetznngen fiir eiu gutes und
nachhaltiges Gedeihen unserer wertvollen Holzart im
Misch-wuchse" ja „Es scheint mir ziemlich unzweifelhaft, dass die
unrationelle Yergesellschaftung der Lärche mit der Fichte
den allergrössten Anteil au dem Unheil trägt-, welches seit
langen Jahrzehuten bereits tiber die Best.rebungeu die
Lärche iu den tiefer gelegeueu Forsten einzubürgern, wäl tet".
Hyväksi väitetään lehti- ja hopeakunsen muodostamaa
sekametsikköä. Tasaikäiset metsämuodot eivät kumminkaan
sovi näille sekametsiköille vaan n. s. ryhmittäinen
hakkaus-muoto on niille sovelias. Tämän sekametsikön perustaminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
