Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
189
Vielä löytyy s^kametsikoitä, missä lehtikuusen seassa
tavataan joko mäntyä. Pinus Cenibra’si eli Pinus montana’a.
Näistä ovat tärkeimmät lehtikuusen ja Pinus Cembran
muodostamat, muut ovat yleensä Europassa vähäisestä
merkityksestä. Tosin on usein koetettu muodostaa
lehtikunsi-niäuty-sekametsiköitä, mutta mekein aina huonolla
menestyksellä (G-ayer 1898, s. s. 281—282).
Lopuksi mainittakoon, että viime aikoina on .Saksassa
ruvettu viljelemään, jopa suuressa määrässä, japanilaista
Larix kptolepis ta. Enemmän kokeilemisen vuoksi on ryhdytty
Larix curilensik^en ja Larix amerirana’n viljelemiseeu.
Suomessa lehtikuusiviljelys voidaan sanoa alkaneen
viime vuosisadan keskivaiheilla. Silloin ruvettiin muutamin
paikoin maatamme perustamaan puhtaita
lehtikuusimetsi-köitä ja käytettiin tässä sekä kylvöä että istutusta. Näinä
metsiköt, jotka melkein poikkeuksetta olivat Larix europaea,n
muodostamia, osoittivat alussa jotenkin hyvää kasvua.
Sittemmin luovuttiin Larix europaea-kulttuureista ja
ruvettiin kokeilemaan Larix sibirica’ 11a, Tämmöisiä metsiköitä
sekä puhtaita että muitakin puulajeja käsittäviä perustettiin
yli koko maata ja käytettiin tässä niinhyvin kylvöä kuin
istutusta, viimeksimainittua luultavasti enemmäu. Monet
näistä Larix sibirica metsiköistä osoittivat hyvää kasvua
alussa, melkein parempaa kuin Larix enropaea-metsiköt,
mutta valitettavasti löytyy tätä nykyä hyvin vähän
julkisuudessa tietoa niiden tilasta. Toiset osoittavat varsin
tyydyttävän tuloksen, toiset eivät ole ottaneet menestyäkseen,
kituvat joko sienten eli hyönteisten vaikutuksesta eli
epäsuotuisasta maaperätä, toisia on ihmiskäsi ennenaikaisesti
kohdannut.
Mitä vastaiseen lehtikuusi viljelykseen Suomessa tulee,
ei liene epäiltävissä että olisi jatkettava samaan suuntaan
kuin käytännössä tätä nykyä tehdään, nimittäin että
viljel-täisiin Larix sibirica’a. Tämä monestakin syystä. Eusiksi
ei liene epäilyksen alaista, että Larix sibirica, joka on
kotoisin paikoista, jotka monessa suhteessa osoittavat yhtäläi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
